Suomen Parkinson-säätiö tukee liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismien, dystonian, essentiaalisen vapinan ja Huntingtonin taudin tieteellistä tutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja tutkijoille.
Mikä on Parkinsonin tauti?
Parkinsonin tautiin ja sen kaltaisiin sukulaistauteihin sairastuneita henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan 18 000. Oireistoon kuuluvat vapina, liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys sekä asennon ja tasapainon säätelyn vaikeus. Suomessa varsinaiseen Parkinsonin tautiin sairastuu 800 – 1 000 henkilöä vuodessa ja potilaita on noin 16 000.
Tieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriösairauksien syntysyitä. Tutkimus luo mahdollisuuden löytää keinoja oireiden lievittämiseen, hoitomuotojen kehittämiseen sekä taudin parantamiseen
Parkinsonin tautiin ja liikehäiriösairauksiin perehtyneitä asiantuntijoita tarvitaan enemmän väestön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Siksi säätiö jakaakin ensisijaisesti nuorille tutkijoille väitös- ja matka-apurahoja. Apurahat myönnetään hakemuksesta vuosittain. Hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 31.1.
Liikehäiriöt vaikuttavat tälläkin hetkellä Suomessa kymmenien tuhansien sairastuneiden ja heidän läheistensä elämään. Vain tieteellisellä tutkimuksella voimme saada vastauksia sairauksien herättämiin kysymyksiin ja kehittää lääkkeitä ja hoitomuotoja.
Jos haluat olla mukana tukemassa liikehäiriösairauksien tutkimusta, voit tehdä lahjoituksen tai testamentin säätiölle.
Jokainen lahjoitus on tärkeä
Lahjoittamalla edistät tärkeää tutkimustyötä liikehäiriösairauksien hyväksi.
Suomen Parkinson-säätiön kautta voit tukea tutkimusta antamalla lahjoituksen tai ohjaamalla merkkipäiväsi muistamiset tutkimukseen, kunnioittamalla muistolahjoituksella edesmenneen muistoa tai mainitsemalla säätiö viimeisessä tahdossasi.
Tutkimusrahoituksen avulla tavoitellaan innovatiivisia lähestymistapoja ja ratkaisuja liikehäiriösairauksien ehkäisyyn, diagnoosiin ja hoitoon. Erityisesti tuetaan lupaavia prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia, jotka voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin sairauksien ymmärtämisessä ja hoitomuotojen kehittämisessä. Nuorten tutkijoiden väitöskirjatyöskentelyä painotetaan. Lue lisää apurahojen saajista yliopistoittain (kts linkki).
Erityisapuraha 50 000 euroa prekliiniseen tutkimukseen
Erityisapurahaa päätettiin poikkeuksellisesti myöntää kahdelle työryhmälle. Farmakologian ja lääkekehityksen professori Mikko Airavaaran hanke keskittyy prekliinisiin tutkimuksiin, erityisesti uuden protonipumpun vaikutukseen lysosomien toiminnassa sekä ⍺-synukleiinisakkaumien poistamisen tehostamiseen. Suorituspaikkana on Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta.
Erityisapuraha 50 000 euroa kliiniseen tutkimukseen
Neurologian professori Valtteri Kaasisen kliinisessä hankkeessa pyritään parantamaan Parkinsonin taudin diagnoositarkkuutta käyttämällä muun muassa hajuanalyysiä ja biokemiallisia merkkiaineita. Suorituspaikkana on Turun yliopistollinen keskussairaala.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan mikrobiologian professori Per Saris kirjoittaa tutkimusryhmänsä tuloksista desulfovibrio-bakteerien osalta. Aihe oli otsikoissa viime vuonna, sillä tutkimuksen päälöydös oli, että Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden Desulfovibrio-bakteerikannat aiheuttavat alphasynukleiiniproteiinin kokkaroitumista tilastollisesti merkitsevästi Parkinsonin taudin malliorganismissa. Malliorganismina käytettiin Caenorhabditis elegans matoa.
Sanasto on tarkoitettu helpottamaan potilaan, hänen perheensä, omaishoitajiensa, sekä muun hoito- ja tukihenkilökunnan tulkintaa lääkärin antamien ohjeiden ja asiakirjojen ymmärtämisessä. Nyt Parkinsonpotilaan sanasto on päivitetty myös muiden liikehäiriöiden osalta.
Saat noin kolme kertaa vuodessa ajankohtaista tietoa Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden tutkimuksesta ja apurahoista sekä tietoa säätiön tapahtumista suoraan sähköpostiisi.