Myönnetyt apurahat
Suomen Parkinson-säätiö jakoi ensimmäiset apurahansa vuonna 1997. Toimintansa aikana säätiö on myöntänyt 429 apurahaa yhteismäärältään lähes 2 300 000 euroa. Säätiön apuraha on tukenut useita väitöskirjatöitä, valmistuneita on 11.4.2025 mennessä 100 .
Erityisapurahat
Vuonna 2023 apurahaussa oli säätiön juhlavuoden kunniaksi 50 000 euron suuruinen erityisapuraha, joka on kohdennettu kolmelle vuodelle. Erityisapuraha myönnettiin dosentti Filip Scheperjansille, joka neurologiryhmänsä kanssa suomentaa ja validoi kliiniselle tutkimukselle välttämättömän MDS-UPDRS-työkalun. Kyseessä on testaus- ja mittauskäsitteistö, jonka avulla Parkinsonin taudissa potilaan kliinistä tilaa voidaan arvioida, ja se perustuu Movement Disorder Societyn Unified Parkinson´s Disease Rating Scale -mittaristoon.
Säätiö sai testamenttilahjoituksia vuonna 2023 ja päätti jatkaa erityisapurahahakua. Vuonna 2024 erityisapuraha 50 000 euroa kolmelle vuodelle myönnettiin prekliinisille sekä kliiniselle tutkimukselle. Farmakologian ja lääkekehityksen professori Mikko Airavaaran hanke keskittyy prekliinisiin tutkimuksiin, erityisesti uuden protonipumpun vaikutukseen lysosomien toiminnassa sekä ⍺-synukleiinisakkaumien poistamisen tehostamiseen. Suorituspaikkana on Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta.
Neurologian professori Valtteri Kaasisen kliinisessä hankkeessa pyritään parantamaan Parkinsonin taudin diagnoositarkkuutta käyttämällä muun muassa hajuanalyysiä ja biokemiallisia merkkiaineita. Suorituspaikkana on Turun yliopistollinen keskussairaala.
Vuonna 2025 erityisapuraha myönnettiin Kuopioon Šárka Lehtosen ryhmälle, joka tutkii Parkinsonin taudin syntymekanismia ns. body-first-teorian pohjalta. Tutkimuksessa hyödynnetään kaksiosaisia mikrokammioita, joista toiseen voidaan istuttaa suoliston soluja ja toiseen aivojen dopamiinineuroneita. Suolistosoluja voidaan ärsyttää fibrilleillä tai jo saatavilla olevilla potilaiden ulosteuutteilla. Ryhmän biokemialliset ja molekyylibiologiset tutkimusmenetelmät ovat laaja-alaisia.