Suomen Parkinson-säätiö tukee liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismien, dystonian, essentiaalisen vapinan ja Huntingtonin taudin tieteellistä tutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja tutkijoille.
Mikä on Parkinsonin tauti?
Parkinsonin tautiin ja sen kaltaisiin sukulaistauteihin sairastuneita henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan 18 000. Oireistoon kuuluvat vapina, liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys sekä asennon ja tasapainon säätelyn vaikeus. Suomessa varsinaiseen Parkinsonin tautiin sairastuu 800 – 1 000 henkilöä vuodessa ja potilaita on noin 16 000.
Tieteellinen tutkimus auttaa ymmärtämään Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriösairauksien syntysyitä. Tutkimus luo mahdollisuuden löytää keinoja oireiden lievittämiseen, hoitomuotojen kehittämiseen sekä taudin parantamiseen
Parkinsonin tautiin ja liikehäiriösairauksiin perehtyneitä asiantuntijoita tarvitaan enemmän väestön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Siksi säätiö jakaakin ensisijaisesti nuorille tutkijoille väitös- ja matka-apurahoja. Apurahat myönnetään hakemuksesta vuosittain. Hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 31.1.
Liikehäiriöt vaikuttavat tälläkin hetkellä Suomessa kymmenien tuhansien sairastuneiden ja heidän läheistensä elämään. Vain tieteellisellä tutkimuksella voimme saada vastauksia sairauksien herättämiin kysymyksiin ja kehittää lääkkeitä ja hoitomuotoja.
Jos haluat olla mukana tukemassa liikehäiriösairauksien tutkimusta, voit tehdä lahjoituksen tai testamentin säätiölle.
Jokainen lahjoitus on tärkeä
Lahjoittamalla edistät tärkeää tutkimustyötä liikehäiriösairauksien hyväksi.
Suomen Parkinson-säätiön kautta voit tukea tutkimusta antamalla lahjoituksen tai ohjaamalla merkkipäiväsi muistamiset tutkimukseen, kunnioittamalla muistolahjoituksella edesmenneen muistoa tai mainitsemalla säätiö viimeisessä tahdossasi.
Sanasto on tarkoitettu helpottamaan potilaan, hänen perheensä, omaishoitajiensa, sekä muun hoito- ja tukihenkilökunnan tulkintaa lääkärin antamien ohjeiden ja asiakirjojen ymmärtämisessä. Nyt Parkinsonpotilaan sanasto on päivitetty myös muiden liikehäiriöiden osalta.
Aivojen tyvitumakkeiden tutkiminen lisää ymmärrystä liikehäiriösairauksista
LT Emma Honkanen kirjoittaa säätiön vuosikertomuksessa väitöstutkimuksestaan, joka on ensimmäinen, jossa PET-kuvantamisella tutkittiin syväaivostimulaation mekanismeja dystoniassa. Jatkossa tutkimuksessa tehtyä aivokuorilöydöstä voidaan tutkia esimerkiksi non-invasiivisen aivostimulaation kohteena.
Säätiön hallitus on myöntänyt tänä vuonna apurahoja Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriösairauksien tutkimukseen yhteensä 171 700 euroa.
Väitöskirjatutkimuksille 14 apurahaa, yhteensä 86 900 euroa ja muuhun tieteelliseen tutkimukseen viisi apurahaa, yhteensä 25 400 euroa. Lisäksi myönnettiin ERITYISAPURAHA, joka on määrältään 50 000 euroa. Matka-apurahoja myönnettiin kahdeksan, yhteensä 9 400 euroa.
Säätiön erityisapuraha 50 000 euroa myönnettiin dosentti Filip Scheperjansin vetämälle neurologiryhmälle, joka suomentaa ja validoi kliiniselle tutkimukselle välttämättömän MDS-UPDRS-työkalun. Kyseessä on testaus- ja mittauskäsitteistö, jonka avulla Parkinsonin taudissa potilaan kliinistä tilaa voidaan arvioida, ja se perustuu Movement Disorder Societyn (kansainvälinen liikehäiriöyhteisö) Unified Parkinson’s Disease Rating Scale – mittaristoon.
Saat noin kolme kertaa vuodessa ajankohtaista tietoa Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden tutkimuksesta ja apurahoista sekä tietoa säätiön tapahtumista suoraan sähköpostiisi.