Kuka hoitaa asioitasi, kun et enää itse pysty?
Jokaisen on hyvä jossakin vaiheessa miettiä, mieluummin aiemmin kuin liian myöhään, kenen haluaisi hoitavan asioitaan, kun itse ei siihen pysty. Toisaalta myös kuinka haluaisi asioitaan hoidettavan. Tilanne, jolloin asioiden hoitajaa voi tarvita, ei välttämättä ole kiinni iästä tai elämäntilanteesta. Kuka tahansa voi joutua onnettomuuteen ja sairaalaan, ehkä pitkäksikin aikaa. Kuka tahansa voi sairastua, muisti voi heikentyä merkittävästi – ehkä ainakin vanhemmiten.
Myös testamentin tekeminen voi tuntua etäiseltä ja oudolta ajatukselta. Asialta, joka ei juuri nyt tunnu ajankohtaiselta. Moni ei tule ajatelleeksi testamentin tarpeellisuutta, ja se saattaa jäädä kokonaan tekemättä. Jos kyky tahdon kertomiseen syystä tai toisesta menetetään, on hyvä selkeästi ja ajoissa ilmaista tahtonsa ja toivomuksensa omasta hoidostaan.
Oman toivomuksen voi ilmaista edunvalvontavaltakirjan, testamentin ja hoitotahdon muodossa.
Edunvalvontavaltakirja
Kenelle edunvalvontavaltakirja sopii ja milloin se tulee voimaan?
Edunvalvontavaltakirja sopii kaikille ikään, terveyteen, varallisuuden määrään tai laatuun katsomatta. Valtakirja on yksinkertainen tapa varautua järjestämään asioidensa hoito. Se tulee voimaan vasta tarvittaessa. Jotta valtakirja tulisi voimaan, tarvitaan siihen Digi- ja väestötietoviraston (ent. Maistraatti) vahvistus. Vahvistaminen edellyttää mm. lääkärin lausuntoa valtakirjan tekijän terveystilanteesta. Valtakirja tehdään siis asioiden hoidon varalta. Tilanteiden ja ajatusten muuttuessa valtakirjan voi aina tehdä uudelleen. Myöhemmin allekirjoitettu korvaa aikaisemman, vaikka valtakirjoja löytyisi useampia. On myös hyvin mahdollista, että valtakirjaa ei ole tarpeen koskaan saattaa voimaan.
Mitä valtakirjalla voidaan määrätä?
Valtakirja sopii moniin käytännön asioihin. Sillä on mahdollisuus turvata myös merkittävien taloudellisten asioiden hoito. Valtuutus voidaan määrätä kattamaan omaisuuden ja muiden taloudellisten asioiden hoidon lisäksi henkilöön liittyvien asioiden hoitaminen, esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidosta huolehtiminen. Valtuutetun tulee noudattaa myös mahdollisesti erikseen tehtyä hoitotahtoa. Valtakirja ei kuitenkaan oikeuta selkeästi henkilöön liittyvien oikeustoimien tekemistä, vaikka ne olisivatkin omaisuuden hoitoa, kuten esimerkiksi testamentin tekemistä, sen peruutusta, vakuutuksen edunsaajamääräystä tai avioliiton solmimista.
Hyvää tietoa asiasta löytyy Digi- ja väestötietoviraston nettisivuilta (dvv.fi) sekä oppaista ja internetistä, mutta jos asia ei ole tuttu, kannattaa sen laatimiseksi kääntyä asiantuntijan puoleen. Ainakin pankkien lakiasiainosastot ja asianajotoimistot hoitavat edunvalvonta-asioita.
Testamentti
Varsinainen testamentti on tahdonilmaisu, jolla määrätään omaisuudesta kuoleman jälkeen. Koskaan ei ole liian aikaista tehdä testamenttia, sillä sen laatiminen ei sido mihinkään, sen sisältöä ei tarvitse kertoa kenellekään ja sitä voi halutessaan muuttaa ajatusten muuttuessa. Joskus testamentin ajatellaan rajoittavan henkilön määräämisvaltaa omaisuutensa suhteen. Näin ei todellakaan ole, vaan määräämisvalta on kuolemaan saakka täysin rajoittamaton. Testamentti koskee vain sitä omaisuutta, mikä lopulta on jäljellä. Jos esimerkiksi hyvän hoidon järjestämiseksi tarvitaan rahaa, omaisuus on vapaasti myytävissä tekijän elinaikana.
Testamentti kannattaa tehdä riippumatta siitä, elätkö yksin tai oletko perheellinen. Siinä voi antaa jälkipolville selkeät ohjeet omaisuuden jakamisesta ja käyttämisestä. Testamentti takaa henkilökohtaisen tahdon toteutumisen.
Testamentin laatiminen ei sinänsä vaadi juristin apua, mutta testamenttiasiakirja on erittäin muotosidonnainen (esim. todistajien yhtäaikaisen läsnäolon suhteen). Muotovirheen vuoksi testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, vaikka sen sisältö vastaisikin tarkalleen tekijänsä tahtoa.
Perillisistä riippumatta testamentilla voidaan määrätä omaisuus tai osa siitä myös hyväntekeväisyyteen tai tieteelliseen tutkimukseen. Näin voi jättää pysyvän jäljen tuleville sukupolville. Yleishyödyllisille yhteisöille tehdyt lahjoitukset ja testamentit ovat yleensä vapautettuja perintöverosta. Näin koko testamentattu varallisuus voidaan ohjata tekijän valitsemaan kohteeseen.
Myös Parkinson-säätiö saa varansa yksityisten ja yhteisöjen tekemistä lahjoituksista ja testamenttilahjoituksista. Jopa säätiön peruspääoma muodostui vuonna 1994 Sylvia Sjölundin testamenttilahjoituksesta. Lisätietoja testamentin tai lahjoituksen tekemisestä Parkinson-säätiölle saa asiamieheltämme tai säätiön sivuilta www.parkinsonsaatio.fi.
Hoitotahto
Hoitotahdossa kerrotaan, millaista hoitoa haluaa siinä tilanteessa, jos ei enää itse pysty osallistumaan hoitopäätöksiin. Siihen voivat olla syynä esimerkiksi tajuttomuus, vakava sairaus, onnettomuus tai muistisairaus.
Hoitotahdon voi tehdä Omakanta-järjestelmässä (Kanta.fi), kirjallisesti tai suullisesti. Hoitotahdolle ei ole tiettyä muotoa, mutta kirjallisessa hoitotahdossa on hyvä olla myös todistajat. Valmis pohja kirjalliselle hoitotahdolle löytyy mm. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta (thl.fi).
Kirjoittaja on Kaarina Vaaraniemi, säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, varatuomari. Julkaistu säätiön vuosikertomuksessa 2022.