Uutisia liikehäiriösairauksien lääkerintamalta
Parkinsonin taudissa levodopa porskuttaa, mutta muutoin ei läpimurtoja
Levodopa on ollut käytössä tabletteina tai kapseleina jo vuosikymmeniä. Siitä on viime vuosina kehitetty uusia annosmuotoja. Ensimmäisenä näistä käyttöön tuli inhalaationa eli hengitysteihin otettava levodopa, kauppanimeltään Inbrija®. Se on jo hyväksytty EU:ssa, mutta ei ole vielä tuotu Suomen markkinoille. Valmiste on tarkoitettu huonojen vaiheiden (off-vaiheiden) hoitoon. Sen vaikutus alkaa selvästi nopeammin kuin tablettimuotoisilla levodopavalmisteilla. Tavallisin haitta on hengitysteiden ärsytyksestä johtuva yskä ja kurkun ärsytys.
Toinen uusi levodopan annostelumuoto on ihonalainen infuusio pumpun avulla. Markkinoille näyttäisi tulevan kahden amerikkalaisen lääketehtaan valmisteet. Toinen on puhdas levodopa/karbidopa-valmiste (ND0612) ja toinen on foslevodopa/foskarbidopa-valmiste (ABBV-951), joka muuttuu elimistössä levodopa/karbidopaksi. Molemmista valmisteista on hyvin positiiviset faasi 3:n tulokset ja molemmat ovat lääkeviranomaisten arviossa USA:ssa. Ne vähentävät selvästi päivittäistä tilanvaihtelua ja pidentävät hyvää aikaa eli on-aikaa. Niiden suurin haitta on ihon ärsytys. On selvää, että nämä valmisteet tulevat kilpailemaan levodopan suoli-infuusion (Duodopa®, Lecigon®) kanssa ja todennäköisesti osin syrjäyttävät sen. Ainakin on helpompi kokeilla ensin ihon alle infuusiota kuin tehdä mitään kirurgisia toimenpiteitä.
Parkinsonin taudin etenemisen hidastamista on tutkittu vuosi monilla eri yhdisteillä, mutta tulokset ovat jääneet negatiivisiksi. Viimeisimpiä epäonnistujia on venglustaatti, jolla tehtiin vuoden hoitokokeilu Parkinson-potilailla, joilla oli GBA1 geenissä virhe. Venglustaatti estää glukosyyliseramidin muodostumista ja sitä tai sen johdoksia käytetään harvinaisissa kertymäsairauksissa (Gaucherin tauti). GBA (glukoserebrosidaasi) on entsyymi, jonka heikentyminen aiheuttaa lisääntynyttä glukosyyliseramidin kertymistä. Ei siis tärpännyt tämäkään, vaikka teoreettinen ajatus oli hyvä. Tutkimuksissa on edelleen useita yhdisteitä eikä toivoa ole menetetty.
Korean hoitoon uusia lääkkeitä
Korea on tahaton epärytminen liikehäiriö, jota tavataan mm. Huntingtonin taudissa ja tardiivissa dyskinesiassa, joka johtuu pitkäaikaisesta psykoosilääkehoidosta. Korean hoitoon on käytetty pitkään tetrabenatsiinia (Tetmodis®), joka on myös Suomen markkinoilla. Tetrabenatsiini estää monoamiinien (dopamiini, noradrenaliini, serotoniini) takaisinottoa varastorakkuloihin ja alentaa näin erityisesti aivojen dopamiinitasoa. Tetrabenatsiinin ongelmana on lyhyt vaikutusaika, jonka vuoksi sitä on annosteltava yleensä 2-3 kertaa vuorokaudessa. Se on myös varsin väsyttävä, voi pahentaa masennusta ja aiheuttaa parkinsonismia. Tämän vuoksi on tetrabenatsiinista kehitetty pidempivaikutteisia yhdisteitä, joiden annostelu on vain kerran päivässä ja joiden haittojen toivotaan olevan vähäisempiä. Näistä tulokkaista deutetrabenatsiini (Austedo®, AustedoXR®) on jo hyväksytty mm. USA:ssa. Toinen johdos on valbenatsiini (Ingrezza®), jonka USA:n lääkeviranomainen (FDA) hiljan hyväksyi käytettäväksi korean hoitoon Huntingtonin taudissa. Se on jo vuonna 2017 hyväksytty käytettäväksi tardiivissa dyskinesisassa. Nähtäväksi jää, onko kahden uuden tulokkaan välillä mitään selkeää eroa tehossa tai haitoissa. Tetrabenatsiiniin verrattuna näiden annostelu on ainakin helpompaa. Toivottavasti uudet johdokset tulisivat pian myös Euroopan markkinoille, koska lääkevaihtoehdot ovat aina hyvästä.
Essentiaaliseen vapinaan ei vieläkään uutta lääkettä
Vapinan hoitoon ei vuosiin ole saatu uusia lääkkeitä. Eniten käytössä lienee edelleen beetasalpaaja propranololi. Kalsiumsalpaajia on käytetty vuosia mm. verenpainelääkkeinä. Saman ryhmän lääkkeitä (tosin hieman eri kalsiumkanavaan vaikuttavia eli T-tyyppiin vaikuttavia) on tutkittu myös vapinan hoidossa. Tutkimuksissa on ollut mm. suvecaltamide (JZP385/CX‐8998), joka ei merkittävästi vähentänyt vapinaa faasi 2:n tutkimuksessa. Yhtä huonoja tuloksia saatiin uudemmalla kalsiumsalpaajalla (NBI-827104) niin ikään faasi 2 potilastutkimuksessa, jonka tuloksia esiteltiin syyskuussa 2023 liikehäiriösairauksien maailmankongressissa Kööpenhaminassa. Tutkimuksissa on edelleen muitakin kalsiumsalpaajia. Nähtäväksi jää, löytyykö tehokasta yhdistettä tästä ryhmästä vai onko niin, että kalsiumsalpaus ei vaikuta vapinaan.
Ataksiaan uusi lääke
Ataksia on useimmiten pikkuaivojen toiminnan häiriöstä johtuva liikehäiriö, joka vaikeuttaa mm. kävelyä, huonontaa tasapainoa, heikentää yläraajojen hienomotoriikkaa ja aiheuttaa puheen epäselvyyttä. Ataksiaa ei ole pystytty oikein helpottamaan millään lääkkeellä. Nyt (2/23) USA:ssa on hyväksytty omaveloxolone (suomeksi lienee omaveloksoloni)(Skyclarys®) Friedreichin ataksian hoitoon. Kyseessä on ns. harvinaislääke. Friedreichin ataksia on eräs tavallisimmista perinnöllisistä ataksiasairauksista, mutta on varsin harvinainen Suomessa. Omaveloksolonin vaikutusmekanismi perustuu mitokondrioiden toiminnan parantamiseen ja sen kuvataan olevan sekä antioksidantti että anti-inflammatorinen aine. Sen osoitettiin vähentävän merkittävästi potilaiden oireita lähes vuoden kestäneessä tutkimuksessa. Valmiste hyväksyttäneen kohta myös käyttöön Euroopassa. Omaveloksoloni on tervetullut pään avaus ataksiasairauksien hoitoon. On kuitenkin todennäköistä, että se ei tehoa moniin muihin ataksiasairauksiin, joissa mitokondrioilla ei näyttäisi olevan niin suurta merkitystä.
Botuliinitoksiineja riittää
Suomessa on saatavana kahdeksalla eri kauppanimellä botuliinitoksiinivalmisteita eli valinnan varaa on ja kilpailu on kovaa. Erilaisia botuliinitoksiineja lienee näissä neljä. Näiden valmisteiden eräänä ongelmana on aika lyhyt vaikutusaika, keskimäärin 3-4 kuukautta. Nyt markkinoille on tulossa uusi botuliinivalmiste, daksibotulinumtoksiiniA (Daxxify®), jonka vaikutusaika on pidempi, noin 4-7 kuukautta. Valmiste on jo hyväksytty USA:ssa servikaalisen dystonian hoitoon (ja tietysti myös kosmeettiseen käyttöön!) ja luulisin, että se tulee myös Europan markkinoille. Pidempi vaikutusaika on kiistatta etu ja kilpailu botuliinimarkkinoilla tulee edelleen kiristymään.
Kirjoittaja on Seppo Kaakkola, Suomen Parkinson-säätiön hallituksen puheenjohtaja, neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri