Suomalaisia liikehäiriötutkimuksia potilailla 2020
Koronavuodesta huolimatta suomalaiset tutkijat julkaisivat potilailla tehtyjä liikehäiriösairauksiin liittyviä alkuperäistutkimuksia tai katsauksia sangen runsaasti vuonna 2020.
Tietokannoista tehtyjen hakujen perusteella löysin 30 alkuperäistutkimusta ja 12 muuta artikkelia (katsauksia tai kommentteja). Varmasti joitakin artikkeleita jää puuttumaan, koska haut eivät ole koskaan täydellisiä.
Pääosin artikkelit käsittelevät Parkinsonin tautia, mutta tutkimuksia löytyy myös koreasta, ataksiasta, levottomista jaloista, Parkinsonin taudin ja Lewyn kappale taudin dementiasta, essentiaalisesta vapinasta, Wilsonin taudista ja dystoniasta.
Parkinsonin tauti, genetiikka
Oulun ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa selvitettiin alle 65 v:na Parkinsonin taudin dementiaan sairastuneiden potilaiden geneettisiä muutoksia (1). Tutkimusryhmään kuului 37 potilasta, joilla oli Parkinsonin taudin ja dementian ohella epätyypillisiä piirteitä, kuten nopea eteneminen, muita neurologisia oireita tai suvussa dementiaa. Toisena ryhmänä tutkittiin 279 potilaan ryhmää, jolla oli varhain alkanut dementia. Potilailta ei löytynyt yhtään tunnettua Parkinsonin tautiin liittyvää geneettistä mutaatiota (tutkittiin 10 geeniä), mutta he löysivät 37 potilaan ryhmästä seitsemän geenivarianttia, jotka saattaisivat lisätä riskiä Parkinsonin taudin dementialle. Tämäkin tutkimus osaltaan viittaa siihen, että suomalaisilla Parkinsonin tautia sairastavilla ei juuri ole maailmalla tunnettuja geenivirheitä.
Helsinkiläisiä tutkijoita oli mukana kansainvälisessä yhteensä 52 tutkijan yhteisjulkaisussa, jossa selviteltiin Lewyn kappale -dementian geenivirheitä (2). Lewyn kappale -tauti tai -dementia on sairaus, jossa parkinsonismin ohella potilaalla on varhain dementia. Tutkimuksessa oli mukana 1118 menehtynyttä potilasta, joiden aivonäytteistä etsittiin tunnettuja geenimutaatioita 57 eri geenistä. Suomalaisia potilaita oli 16. Tutkijat löysivät muutamia geneettisiä variantteja, joiden merkitys jäi epäselväksi. Johtopäätöksenä on, että vaaditaan edelleen lisää tutkimuksia Lewyn kappale -dementian genetiikan selvittämiseksi.
Mutaatiot LRKK2-geenissä ovat eräs tavallisimpia syitä geneettiselle Parkinsonin taudille. Mutaatiot aiheuttavat geenin koodaaman entsyymin aktiviteetin lisääntymistä ja tältä pohjalta on ajateltu, että LRKK2 entsyymin esto voisi olla eräs Parkinsonin taudin hoitomuoto. Estäjiä on jo potilastutkimuksissa. On kuitenkin mahdollista, että tällaisesta estosta olisi myös haitallisia vaikutuksia. Tätä asiaa on tutkittu laajassa kansainvälisessä geneettisessä tutkimuksessa, jossa on etsitty LRKK2-geenin muotoja, jossa sen toiminta on heikentynyt (3). Tutkimuksessa hyödynnettiin biopankkinäytteitä eri puolilta maailmaa mukaan lukien suomalaisia biopankkinäytteitä. Heikentynyttä LRKK2 muotoa löytyi 1455 henkilöltä (noin 0,2 %). Näiden henkilöiden elinikä ei poikennut niistä, joilla LRKK2 aktiviteetti oli normaali. Alentunut LRKK2 aktiviteetti ei näyttänyt lisäävän myöskään mitään yksittäistä sairautta. Aineiston perusteella ei pystytty arvioimaan, vähentäisikö alentunut LRKK2 aktiviteetti Parkinsonin taudin riskiä. Tulos osaltaan puhuu sen puolesta, ettäLRKK2 estäjät olisivat turvallisia käyttää ihmisellä.
Parkinsonin tauti, lääketutkimus
Prof. Juha Rinne Turusta on ollut mukana ruotsalaisten neurologien tutkimuksessa, jossa on tutkittu uuden aivokuoren toimintaa lisäävän lääkkeen (IRL752) vaikutuksia Parkinsonin taudin dementiaa sairastavilla potilailla (4). Mukana oli 32 potilasta, joista 25 sai aktiivia lääkettä ja 7 lumetta neljän viikon ajan faasi 2 tutkimuksessa. Lääke todettiin turvalliseksi käyttää. Se näytti lisäävän potilaiden aloitekykyä ja parantavan heidän kognitiota ja tasapainoa. Suuremmalla potilasmäärällä tehtävä tutkimus vaaditaan tämän lääkkeen vaikutusten lopulliseksi arvioimiseksi.
Kuopion yliopiston farmasian laitoksen tutkijat yhdessä dos. Valtteri Kaasisen kanssa Turusta ovat Kelan tilastojen perusteella selvitelleet Parkinsonin taudin lääkkeiden saajien määrän muutoksia vuosina 1996-2015 (5). Tänä ajanjaksona yhteensä 29847 potilasta oli saanut Parkinsonin taudin lääkkeiden erityiskorvattavuuden. Tutkimusjakson aikana korvausoikeuden saajien määrä lisääntyi hieman väestössä. Tämä sopii väestön ikääntymiseen. On huomattava, että Parkinsonin taudin lääkkeitä korvataan myös muihin sairauksiin kuin Parkinsonin tautiin, kuten dystoniaan ja Parkinson plus -sairauksiin. Noin 75 %:lla korvauksen saajista oli pelkästään Parkinsonin tauti.
Parkinsonin tauti, älypuhelin/etätutkimus
Oulun yliopiston tietotekniikan alan tutkijat ovat tutkineet Parkinsonin taudin potilaiden käden vapinaa älypuhelimen avulla (6)*. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusryhmän kehittämää STOP-sovellusta 13 potilaalla. Sovellus on älypuhelimella tehtävä peli, jossa palloa pyritään pitämään renkaan sisällä. Samalla mitataan puhelimen avulla käden vapinaa. Yksi mittaus kestää 10 sekuntia. Peliä pelattiin tutkimuksessa päivittäin kuukauden ajan. Älypuhelimella saadun vapinan ja potilaan itse ilmoittaman vapinan välillä oli merkittävä yhteneväisyys. Tutkijat pystyivät myös erottelemaan vapinan taajuutta, joka on erilaista lepovapinassa ja asentovapinassa. Nähtäväksi jää kuinka hyödyllistä tällainen älypuhelinsovelluksen käyttö on käytännössä potilaiden hoidossa.
Sama tutkimusryhmä on käyttänyt älypuhelinta vapinan mittaamiseen myös toisella tavalla. Tässä potilas piirtää etusormellaan spiraalin tai neliön älypuhelimen ruudulle, jossa on mallikuvio nähtävissä. Tämä testi matkii paljon käytettyä paperille tehtävää spiraalin piirtämistestiä, jota käytetään erityisesti essentiaalisen vapinan tutkimuksessa. Ryhmä on tutkinut vapinaa kahdeksalla Parkinsonin tautia sairastavalla potilaalla ja kuudella terveellä henkilöllä (7)*. Parkinson-potilaat erosivat testissä kontrolleista. Potilaat piirsivät hitaammin ja viiva poikkesi mallista enemmän. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten testi toimii essentiaalista vapinaa sairastavilla.
Tamperelainen tutkimusryhmä yhdessä muutaman ulkomaalaisen tutkijan kanssa on käyttänyt älypuhelinta Parkinson-potilaiden kävelyn tutkimiseen (8). Aineisto koostui Satakunnan keskussairaalassa tehdystä KÄVELI-tutkimuksen materiaalista, josta valittiin 29 potilasta ja 29 kontrollihenkilöä analysoitavaksi. Henkilöille tehtiin 20 askeleen kävelytesti, jona aikana koehenkilö kantoi älypuhelinta pussissa vyötäröllään. Älypuhelimen keräämää tietoa analysoitiin tekoälyn avulla. Tutkijat pystyivät erottamaan sopivilla analyyseillä terveiden kävelyn Parkinson-potilaiden kävelystä, mutta muutamia väärin luokiteltuja tapauksia ilmeni. Tutkimuksessa ei ollut alkuvaiheen potilaita mukana. Tulevaisuus näyttää, voisiko tätä käyttää kotioloissa esim. lääkityksen vaikutuksen mittaamiseksi.
Kuopiolainen tutkimusryhmä on kehittänyt mukana pidettävän lihasaktiviteettiä ja liikettä mittaavan laitteen (9). Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän stimulaattoripotilasta ja seitsemän lääkityksellä olevaa Parkinson-potilasta. Olkavarren iholle hauislihaksen päälle kiinnitettiin kolme elektrodia ja niiden antamaa tietoa keräävä pieni laite. Laitteistoa pidettiin olkavarressa vuorokauden ajan kerrallaan. Analysointiohjelmien avulla laitteiston keräämästä tiedosta pystyttiin päättelemään potilaiden motorista tilaa, kuten vapinaa, jäykkyyttä ja tahattomia liikkeitä. Laitteiston antamat tiedot korreloivat kliinisen tutkimuksen antamiin tietoihin motoriikassa sekä stimulaattori- että lääkityspotilailla. Laitteisto voisi sopia hyvin potilaiden motorisen voinnin kotiseurantaan.
Hollantilais-suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin älypuhelimen tai älykellon soveltuvuutta vapinan tutkimiseen verrattuna laboratoriossa tapahtuvaan mittaukseen (10). Mukana oli kymmenen Parkinson-potilasta ja kymmenen essentiaalista vapinaa sairastavaa potilasta. Käytössä oli eri merkkisiä älypuhelimia ja älykelloja. Älypuhelinta pidettiin kädessä 30 sekunnin ajan sekä lepoasennossa että kohoasennossa. Päätuloksena oli, että älypuhelimet ja -kellot mittaavat hyvin vapinan taajuutta ja vähän huonommin laajuutta. Tuloksissa oli kuitenkin paljon vaihtelua potilaiden välillä ja samankin potilaan kohdalla eri mittauksissa. Tutkijat päättelevät, että älypuheloimet ja -kellot voisivat soveltua parhaiten lepovapinan tutkimiseen.
Parkinsonin tauti, mikrobit/antibiootit
Suoliston mikrobikoostumuksen on todettu monessa tutkimuksessa muuntuneen Parkinsonin taudin potilailla. Suomessa asiaa on tutkinut dos Filip Scheperjans kollegoineen Helsingissä. Uudessa tutkimuksessa hänen ryhmänsä yhdessä saksalaisten tutkijoiden kanssa on pyrkinyt selvittämään, onko suolistossa mikrobiomimuutoksia jo ennen Parkinsonin taudin motorisia oireita (11). Tutkimuksessa oli mukana 666 iäkästä saksalaista henkilöä, joilla on todettu Parkinsonin tautia ennakoivia oireita, kuten hajuaistin huonontumista, masennusta tai REM-unen aikaista käytöshäiriötä, mutta ei vielä Parkinsonin tautia. Henkilöiden ulostenäytteiden mikrobikoostumus (mikrobiomi) määritettiin geeniteknologisesti. Tutkijat havaitsivat tiettyjen mikrobilajien kytkeytyvän Parkinsonin taudin ennakko-oireisiin, kuten ummetukseen ja lieviin motorisiin oireisiin. Läheskään kaikkiin oireisiin (esim. hajuaistin huonontuminen, masennus, suvun parkinsonismi) ei havaittu yhteyttä. Tutkijat päättelevät, että Parkinsonin tautiin sairastuvilla on todennäköisesti ennakoivasti suoliston mikrobeissa muutoksia. Se, kuinka nämä mikrobimuutokset kytkeytyvät Parkinsonin taudin syntyyn, vaatii lisää selvityksiä.
Dos. Scheperjansin ryhmä on myös selvittänyt antibioottien käytön ja Parkinsonin taudin synnyn välisiä yhteyksiä käyttäen hyväksi Suomen rekisteritietoja (hoitoilmoitusrekisteri HILMO ja Kelan korvausrekisteri) (12)*. Vuosina 1998–2014 diagnosoitujen Parkinson-potilaiden (alun perin 37092 potilasta, lopullisessa analyysissä 13976 potilasta) edeltävä antibioottien käyttö vuosina 1993–2014 selvitettiin ja verrattiin kontrollihenkilöihin (40697 henkilöä). Riski sairastua Parkinsonin tautiin oli yhteydessä moneen ennen taudin puhkeamista käytettyyn antibioottityyppiin. Mahdollinen selitys on, että antibioottien käyttö muuttaa suoliston mikrobistoa ja tämä muutos kytkeytyy Parkinsonin taudin syntyyn.
Dos. Kari Murros on ehdottanut lyhyessä kirjeessä toimittajalle, että suoliston sulfaattia vähentävät bakteerit (esim. helikobakteeri) voisivat kytkeytyä Parkinsonin taudin syntyyn tuottamalla rikkivetyä, joka on aika myrkyllinen kaasumainen aine (13). Ehdotus vaatii lisätutkimuksia.
Parkinsonin tauti, epidemiologia
Dosentit Jussi Sipilä (Joensuu, Turku) ja Valtteri Kaasinen (Turku) selvittivät Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella, onko Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden ilmaantuvuus lisääntynyt Suomessa vuosien 1994-2019 välisenä aikana (14). Vuosittainen uusien tapausten ilmaantuvuus ei lisääntynyt merkittävästi seuranta-aikana, kun aineisto ikävakioitiin. Vaikka potilaiden kokonaismäärä Suomessa lisääntyy väestön ikääntyessä, näyttäisi siltä, että sairastumisriski ei suoranaisesti lisäänny.
Turkulaisessa tutkimuksessa havaittiin, että Parkinsonin tautia sairastavien miesten elossa oloaika on kasvanut eli kuolleisuus on vähentynyt, mutta naisten kohdalla ei vastaavaa muutosta havaittu (15)*. Mukana tutkimuksessa oli 1521 TYKS:n potilasta vuosilta 2006–2014. Havaittu muutos osaltaan lisää miesten yliedustusta Parkinsonin taudin potilaissa.
Niin ikään Kelan lääkerekisteriin perustui Kuopion yliopisto farmasian laitoksen tutkijoiden selvitys suomalaisten Parkinson-potilaiden lihaksia rentouttavien lääkkeiden eli lihasrelaksanttien (mm. titsanidiini) käytöstä alkaen neljä vuotta ennen diagnoosia ja jatkuen neljä vuotta diagnoosin jälkeen (16). Tiedot haettiin vuosilta 2000-2015. Mukana oli 17450 Parkinson-potilasta ja 122694 kontrollihenkilöä. Tutkijat havaitsivat, että Parkinsonin tautia sairastavat potilaat käyttivät ennen taudin diagnoosia lisääntyvästi lihasrelaksantteja ja joiden käyttö väheni diagnoosin jälkeen. Todennäköisesti lihasrelaksanttien käyttö liittyy Parkinsonin taudin aiheuttamiin lihaskipuihin ja jäykkyyteen, joita voi olla pitkään ennen diagnoosia. Diagnosoimaton Parkinsonin tauti pitäisikin huomioida, kun iäkkäämpi ihminen tarvitsee tai haluaa lihasrelaksantteja.
Turkulaisessa tutkimuksessa selvitettiin impulssikontrollihäiriöiden (kuten pelihimo, ostoshimo) esiintymistä Parkinson-potilailla kymmenen vuoden väliaikana (17)*. Mukana oli 575 potilasta vuodelta 2010 ja 474 potilasta vuodelta 2020, joille oli tehty impulssikontrollihäiriöitä kartoittava kysely. Seuranta-aikana impulssikontrollihäiriöitä raportoivien potilaiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Molempina ajankohtina runsaat 30 % potilaista raportoi jonkin häiriön. Miehillä oli impulssikontrollihäiriöitä merkittävästi enemmän kuin naisilla, kuten on ollut aiemmissakin tutkimuksissa.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana dos. Merja Rantakokko Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, selvitettiin Parkinson-potilaiden elämäntyytyväisyyttä (18). Kolmen vuoden seurantatutkimuksessa oli mukana 163 potilasta, joille tehtiin elämäntyytyväisyyttä mittaava kysely tutkimuksen alussa ja lopussa. Kolmen vuoden aikana elämään tyytyväisten potilaiden osuus väheni n. 63 %:sta 50 %:iin. Tyytyväisyyden väheneminen oli yhteydessä kävelyn vaikeutumiseen, minäpystyvyyteen ja masennukseen.
Dosentit Valtteri Kaasinen (Turku) ja Marja-Liisa Lokki (Helsinki) kirjoittivat Duodecimin pääkirjoituksen Parkinsonin taudin synnyn ja tupakoinnin välisistä yhteyksistä (19). Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että tupakoijien riski sairastua Parkinsonin tautiin on pienempi kuin tupakoimattomien. Uusimpien tutkimusten mukaan tietty kudostekijä (HLA-DRB1) näyttäisi liittyvän tupakoinnin suojaavaan vaikutukseen. Myös muita mekanismeja on todennäköisesti taustalla.
Parkinsonin tauti, muisti
Turkulainen tutkimusryhmä on julkaissut kaksi Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden työmuistiin liittyvää tutkimusta (20, 21). Työmuistia käytetään tietojen lyhytaikaiseen säilyttämiseen ja sieltä merkityksellinen tieto voi siirtyä pitkäkestoiseen säilömuistiin. Parkinsonin tautia sairastavilla työmuistissa voi olla ongelmia jo taudin alkuvaiheessa. Ensimmäisessä tutkimuksessa mukana oli 52 lievää-kohtalaista Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta ja 54 tervettä kontrollihenkilöä. Tutkimus tehtiin netin kautta tietokoneella käyttäen erilaisia muistitehtäviä ja kyselyjä. Tutkijat havaitsivat erityisesti potilaiden työmuistin päivittymisen huonontumista kontrolleihin verrattuna. Potilaiden yleinen kognitiivinen heikentyminen ja työmuistin heikentyminen korreloivat keskenään, kuten oli oletettavaakin. Sen sijaan psykiatriaset oireet eivät olleet yhteydessä työmuistin toimintaan. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin samoilla potilailla työmuistin harjoittamisen vaikutusta. Ryhmä jaettiin kahtia. Puolet teki kotioloissa tietokoneella kolmesti viikossa puolen tunnin työmuistitehtäviä viiden viikon ajan. Toinen puolisko toimi kontrollina. Työmuistin harjoittaminen paransi sen toimintaa merkittävästi. Tutkijat toteavat, että sopivilla tietokoneohjelmilla pystytään muistitoimintoja parantamaan kotioloissakin.
Parkinsonin tauti, stimulaattori
Oulun yliopistosairaalan neurokirurgian ja neurologian tutkijat ovat selvittäneet, onko nykyisin käytettävä magneettikuvaukseen (MRI) ja mikroelektrodiin perustuva stimulaattorin asentaminen subtalaamiseen tumakkeeseen parempi menetelmä kuin aiempi röntgenkuvaan ja tietokonekuvaukseen perustunut tumakkeen paikan määrittäminen (22). MRI-ryhmässä oli 30 potilasta ja heitä verrattiin aiemmin leikattuihin 29 potilaaseen, joiden tulokset on julkaistu vuonna 2006. Tulosten vertailun perusteella nykyisin käytettävä MRI-kuvaukseen perustuva menetelmä antoi merkittävästi paremman lopputuloksen potilaiden voinnissa kuin aiempi menetelmä.
HUS:n neurokirurgian, anestesiologian ja radiologian klinikan lääkärit tutkivat, parantaako stimulaattorileikkaukseen tulevien potilaiden nukuttaminen MRI-kuvausta varten kuvauksen laatua ja leikkauksen lopputulosta (23). Yhteensä 215 MRI-kuvausta ja 177 stimulaattorileikkausta analysoitiin. Tutkijat totesivat nukutettujen potilaiden MRI-kuvien laadun olevan selvästi parempi kuin hereillä otettujen potilaiden kuvat. Selvää eroa ryhmien välillä ei kuitenkaan nähty stimulaattorin saaneiden potilaiden voinnissa.
Parkinsonin tauti, biokemia
Kuopiolaiset tutkijat ovat tehneet kantasoluja geneettistä Parkinson-tautia (LRKK2 ja GBA) sairastavien potilaiden ihosoluista (fibroblasteista). Uudessa tutkimuksessa näistä kantasoluista on edelleen muodostettu erilaistuneita aivojen tukisoluja eli astrosyyttejä (24)*. Tutkijat havaitsivat, että näissä Parkinson-geenin omaavissa tukisoluissa on havaittavissa monia biokemiallisia muutoksia, joilla voisi olla merkitystä Parkinsonin taudin synnyssä. Mm. alfa-synukleiinin määrä lisääntyi ja kalsiumaineenvaihdunnassa sekä mitokondrioiden toiminnassa tapahtui muutoksia.
Kuopiolaiset ja oululaiset tutkijat ovat pyrkineet löytämään merkkiaineita tai -muutoksia selkäydinnesteestä ja aivojen magneettikuvista, joita voisi käyttää hyväksi aivojen rappeumasairauksien diagnostiikassa (25). Tutkimuksessa oli mukana 191 Kuopion yliopistosairaalan muistipoliklinikan potilasta. He sairastivat mm. Alzheimerin tai Parkinsonin tautia tai muita muistisairauksia ja lisäksi mukana oli muistiltaan normaaleja kontrollihenkilöitä. Parkinsonin tautia tai Lewyn kappale -tautia sairastavia oli 12. Eri muistisairauksia sairastavien potilasryhmien välillä oli eroja sekä selkäydinnesteen biokemiallisissa mittauksissa että magneettikuvien muutoksissa. Alzheimer-potilaat erosivat selvimmin muista, mutta monet tulokset menivät myös päällekkäin eri potilasryhmien välillä.
Parkinsonin tauti, puhe
Turun neurofysiologian ja neurologian klinikan tutkijat selvittivät Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden puheen aiheuttamia muutoksia aivosähkökäyrässä (EEG) ja sen yhteyttä kuuloaistimuksen aiheuttamiin muutoksiin (26). Tarkoituksena oli erityisesti selvittää, eroaako potilaiden puheen kontrollointi terveistä henkilöistä jo taudin varhaisvaiheessa. Mukana oli alun perin 20 potilasta ja 20 tervettä henkilöä. Tutkijat havaitsivat neurofysiologisissa mittauksissa, että jo varhaisvaiheen potilaiden puheen kontrollointi eroaa kontrollihenkilöiden puheesta. Käytännössä muutos voi ilmetä esimerkiksi niin, että potilas ei huomaa puhuvansa hiljaa.
Parkinsonin tauti, korona
Koronatauti (COVID-19) aiheutti vuonna 2020 paljon kuolemia. Koronatautiin kuolleiden potilaiden aivotutkimuksia on julkaistu kuitenkin varsin vähän. Helsinkiläiset neuropatologit kollegoineen tutkivat neljän koronatautiin kuolleen potilaan aivokudosmuutoksia (27). Yhdellä tutkituista vainajista oli Parkinsonin tauti ja lisäksi verenpainetauti, diabetes ja ylipainoa. Tällä henkilöllä havaittiin aivoissa laajoja hapenpuutoksen aiheuttamia muutoksia ja pieniä verenvuotoja, mutta ei varsinaisesti aivotulehdusta. Keneltäkään vainajista ei löytynyt aivoista koronavirusta.
Parkinsonin tauti, huojunta
Australialaisten tekemässä katsauksessa, jossa on mukana dos. Hanna Suominen Turun yliopiston tietotekniikan laitokselta, arvioidaan Parkinsonin taudin asennon ylläpitoa (huojuntaa) käsitteleviä tutkimuksia (28). Kirjoittajat löysivät 443 asiaa käsittelevää tutkimusta, joista 25 otettiin lopulliseen analyysiin. Katsauksen tekijät antavat ohjeita, miten tehokkaimmin mitata potilaiden huojuntaa, joka voisi soveltua myös diagnostiikkaan.
Parkinsonin tauti, hermokasvutekijät
Prof. Mart Saarma kollegoineen Helsingistä on mukana kansainvälisessä yhteisjulkaisussa, jossa käsitellään hermokasvutekijä GDNF:n ja sen sukulaisaineen neurturiinin merkitystä ja mahdollisuuksia Parkinsonin taudin hoidossa (29). GDNF-tutkimuksia on tehty jo useita Parkinson-potilailla ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. GDNF ja sen sukulaisaineet ovat valkuaisaineita, jotka joudutaan ruiskuttamaan suoraan potilaiden aivokudokseen toistuvasti ja niiden käyttö edellyttää vaativaa neurokirurgista osaamista. Vähän helpompi tapa lisätä GDNF:n tai neurturiinin määrää on ruiskuttaa niitä tuottavia geenejä suoraan aivoihin, jolloin tarvitaan vain yksi ruiskutuskerta. Kirjoittajat päätyvätkin siihen, että ehkä viime mainittu tapa on parempi jatkettaessa tutkimuksia näillä aineilla. Lisäksi tutkimuksissa pitäisi olla alkuvaiheen potilaita, joilla hermokasvutekijät todennäköisemmin olisivat tehokkaita. On myös syytä edelleen kehittää yhdisteitä, joilla on kasvutekijöiden vaikutuksia, mutta menevät aivoihin verenkierron mukana eikä tarvittaisi aivoruiskutuksia.
Parkinsonin tauti, ei-motoriset oireet
TYKS:n neurologit ovat kirjoittaneet suomenkielisen katsausartikkelin ei-motoristen Parkinsonin taudin oireiden hoidosta (30). Kuten on hyvin tunnettua, Parkinsonin taudin potilailla on motoristen oireiden ohella monia muita oireita, joita yhteisnimellä kutsutaan ei-motorisiksi oireiksi. Näitä ovat mm. tahdosta riippumattoman hermoston oireet (rakon toiminnan häiriöt, impotenssi, ummetus, pystyverenpaineen lasku, hikoiluhäiriöt), hajuaistin huonontuminen, muistihäiriöt, harhat ja unihäiriöt. Katsauksessa käydään läpi, mitä mahdollisuuksia on tällä hetkellä hoitaa näitä oireita, jotka usein aiheuttavat enemmän ongelmia kuin motoriset oireet. Katsaus on kaikkien vapaasti luettavissa verkossa.
Levottomat jalat
Jyväskylän keskussairaalan alueella tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin levottomat jalat -oireyhtymää ja masennusta sairastavien potilaiden (n=695) ja kontrollihenkilöiden (n=410) kipujen esiintymistä (31). Tutkijat havaitsivat, että levottomat jalat potilailla oli enemmän tuki- ja liikuntaelinten kipuja kuin terveillä. Sen sijaan masennusdiagnoosin saaneilla levottomat jalat-potilailla kipujen määrä ei eronnut kontrolleista. Muissakin tutkimuksissa on havaittu levottomiin jalkoihin liittyvän usein myös kipuja.
Jo eläkkeellä oleva neurologi Ari Saarinen kuvaa Duodecimissa kaksi potilastaan, joilla on levottomat jalat oireilua ja nykinöitä, jotka näyttäisivät liittyvän selkärangan hermojuurten poikkeavuuteen (32). Potilastapaukset osoittavat, että samalla potilaalla voi olla useammanlaisia liikehäiriöitä.
Ataksia
Suomalaiset lastenneurologit ovat tutkineen suomalaisten alle viisivuotiaiden ataksiapotilaiden geneettistä taustaa (33). Ataksia tarkoittaa hapuilutyyppistä liikehäiriötä, jonka syynä useimmiten on pikkuaivojen sairaus. Tutkimuksessa oli mukana 50 potilasta, joiden ataksian syytä ei tiedetty. Geenivirheiden haussa käytettiin eksomin ja koko genomin sekvenointia. Näillä uusilla geneettisillä testeillä pystyttiin todentamaan 22 potilaan geenivirhe. Virheitä oli hyvin monenlaisia ja useita uusia. Parantuneilla geneettisillä menetelmillä pystytään pikkuhiljaa samaan selville monien harvinaisten tautien syitä.
Suomalaisia lastenneurologeja on ollut mukana monikansallisessa tutkimuksessa, jossa on tutkittu polymeraasigamma nimisen entsyymin (POLG) geenimutaatioita (34). POLG geenin virheet aiheuttavat mitokondriosairauksiin kuuluuvia monenlaisia neurologisia ja sisätautisia oirekuvia, joista yksi tavallisimmista on ataksia. POLG geenissä tunnetaan paljon erilaisia virheitä ja ns. variantteja, joiden merkitys voi vaihdella. Viitatussa tutkimuksessa selviteltiin 155 POLG-potilaan geenivirheitä pyrkien yksinkertaistamaan luokittelua. Oireiden alkamisikä (<12 v., 12-40 v. ja > 40 v.) jakoi potilaat kolmeen melko tyypilliseen ryhmään, joissa oli erilainen oirekuva ja taudin eteneminen.
Dystonia
Oulun yliopistollisen sairaalan lastenneurologian ja neurokirurgian klinikan asiantuntijat ovat kirjoittaneet Suomen Lääkärilehteen katsauksen syväaivostimulaation (DBS) käytöstä lasten dystonioiden hoidossa (35). Stimulaattorin elektrodit asennetaan dystoniapotilaille lähes aina globus pallidus (pallidum) tumakkeisiin. Lapsilla dystonia on useimmiten perinnöllinen tai CP-oireyhtymään liittyvä ja se on yleistynyt eli oireita on laajalti eri lihaksissa. Lääkehoidon teho on varsin rajallinen. DBS-hoito on osoittautunut selvästi tehokkaaksi lasten dystonioiden hoidossa. Katsauksessa käydään läpi DBS-hoidon toteuttaminen kirjallisuuden ja kirjoittajien omien kokemusten perusteella.
Turkulaiset neurologikollegat yhdessä allekirjoittaneen kanssa ovat kirjoittaneet Duodecimiin katsauksen dystonian patofysiologiasta ja hoidosta (36). Katsauksessa käydään läpi eri dystonian muodot, syntymekanismit ja hoitomahdollisuudet, kuten botuliinihoito, lääkehoito ja DBS-hoito.
Korea
Korea on melko nopeaa, epärytmistä tahatonta liikettä. Huntingtonin tauti on eräs tavallisimmista sairauksista, jossa esiintyy koreaa. Helsingin neurologian, kliinisen genetiikan ja patologian osastojen kollegat ovat kuvanneet potilaan, jonka sairaudeksi paljastui korea-akantosytoosi niminen sairaus (37). Akantosytoosi tarkoittaa sairautta, jossa punasolut ovat muuttuneet poikkeavan piikkimäisiksi muodoltaan. Korea-akantosytoosin tiedetään liittyvän VPS13A geenin virheisiin. Tutkitulla potilaalla todettiin tässä geenissä uudet ennen raportoimattomat mutaatiot.
Wilsonin tauti
Wilsonin tauti on harvinainen periytyvä sairaus, jossa kuparia kertyy erityisesti maksaan, sarveiskalvoon ja aivoihin. Aivomuutokset aiheuttavat erilaisia liikehäiriöitä, kuten vapinaa, dystoniaa, parkinsonismia ja puheen epäselvyyttä. On arveltu, että Suomessa näitä potilaita on vähän, mutta tarkkaa määrää ei ole ollut tiedossa. Dos. Jussi Sipilä (Joensuu ja Turku) yhdessä turkulaisten kollegoiden kanssa selvitti Wilsonin taudin esiintymistä Suomessa vuosina 1998-2017 (38)*. Eri rekistereistä kerättyjen tietojen perusteella tutkijat löysivät yhteensä 33 potilasta. Laskettu esiintyvyys on hyvin matala eli johtopäätöksenä on, että Wilsonin tauti on hyvin harvinainen Suomessa.
Magneettistimulaatio
Aivojen magneettistimulaatio (TMS) on hoitomuoto, jossa magneettikelalla voidaan stimuloida aivokuoren toimintaa kallon läpi. Stimulaatiohoito voidaan antaa ilman nukutusta eikä siihen liity juurikaan riskejä. Toistuvan magneettistimulaation (rTMS) merkitys erilaisten aivoperäisten sairauksien tai oireiden hoidossa on ollut aika epäselvää. Sitä on kokeiltu mm. Parkinsonin taudin hoitoon. Eurooppalaiset asiantuntijat, joiden joukossa on edustajia Turusta, ovat kirjoittaneet laajan ohjeistuksen rTMS:n käytöstä (39). Parkinsonin taudin kohdalta kirjoittavat päätyvät siihen, että toistuvasta magneettistimulaatiosta voisi olla hyötyä motoristen oireiden ja mahdollisesti tautiin liittyvän masennuksen hoidossa. Dystonian ja essentiaalisen vapinan hoidossa tarvitaan lisätutkimuksia.
PET
Positroniemissiotomografia (PET) on kuvantamismenetelmä, jossa käytetään positroneja lähettäviä radioaktiivisia merkkiaineita. PET-kuvaus on enemmän elimistön toiminnan kuin rakenteen kuvausta. Eniten sitä on käytetty aivojen ja sydämen toiminnan tutkimiseen sekä syöpätaudeissa. Turkulaiset alan asiantuntijat ovat kirjoittaneet Duodecimiin katsauksen PET:n käytöstä erilaisissa aivosairauksissa (40). PET-kuvausta on jo kauan käytetty Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismien tutkimisessa. Kuvaus on perustunut merkkiaineisiin, jotka mittaavat aivojen dopamiinitoimintaa. Tunnetuin ja eniten käytetty merkkiaine on fluorodopa. PET:a voidaan käyttää Parkinsonin taudin diagnostiikassa, mutta viime aikoina sitä on myös käytetty mittaamaan taudin muutoksia vuosien aikana lääketutkimuksissa, joissa on pyritty pysäyttämään taudin etenemistä.
Liikehäiriösairauksien koulutus
Liikehäiriöitä ja niihin liittyviä sairauksia on hyvin monenlaisia. Vaaditaan hyvää koulutusta, jotta saataisiin tämän alan päteviä asiantuntijoita, joista suurin osa on neurologeja. Eurooppalais-afrikkalaisessa katsauksessa käsitellään liikehäiriösairauksien koulutusta Euroopassa, Egyptissä ja Tunisiassa (41). Suomesta mukana on dos. Filip Scheperjans Helsingin yliopistosta. Alle puolessa Euroopan maista oli strukturoitu liikehäiriöihin tarkoitettu koulutus. Egyptissä ja Tunisiassa ei ollut lainkaan tällaista koulutusta. Liikehäiriöiden koulutukseen pitäisi panostaa enemmän myös Suomessa.
Suomen neurotieteiden historia
Helsingin yliopiston neurotieteen alan asiantuntijat ovat kirjoittaneet englanninkielisen katsauksen Suomen neurotieteiden vaiheista aina 1600-luvulta nykypäivään (42). Vanhimpia suomalaisia liikehäiriöalan tutkijoita lienee neuropatologi E. Alexander Homén (1851-1926), joka kuvasi Wilsonin taudin muutokset jo 1890-luvulla eli yli 20 v. ennen Kinnier Wilsonia, jonka nimen mukaan tautia kutsutaan. Katsauksessa käydään läpi laajalti suomalaiset neuroalan tutkimukset mukaan lukien Parkinsonin taudin lääkeprojekti, joka tuotti entakaponin markkinoille.
* Suomen Parkinson-säätiö on tukenut tutkimusta
Kirjoittaja on 25.1. 2021 Seppo Kaakkola, prof.(h.c.), neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri
Kirjallisuusviitteet
1. Luukkainen L, Huttula S, Väyrynen H, et al. Mutation Analysis of the Genes Associated with Parkinson’s Disease in a Finnish Cohort of Early-Onset Dementia. J Alzheimers Dis 2020;76(3):955-965.
2. Orme T, Hernandez D, Ross OA, et al. Analysis of neurodegenerative disease-causing genes in dementia with Lewy bodies. Acta Neuropathol Commun 2020;8(1):5.
3. Whiffin N, Armean IM, Kleinman A, et al. The effect of LRRK2 loss-of-function variants in humans. Nat Med 2020;26(6):869-877.
4. Svenningsson P, Odin P, Dizdar N, et al. A Phase 2a Trial Investigating the Safety and Tolerability of the Novel Cortical Enhancer IRL752 in Parkinson’s Disease Dementia. Mov Disord 2020;35(6):1046-1054.
5. Anttila M, Hartikainen S, Herukka S-K, Kaasinen V, Tolppanen A-M. Parkinsonin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saajien määrän muutos vuosina 1996–2015. Suom Lääkäril 2020;75:2297-2302.
6. Kuosmanen E, Wolling F, Vega J, et al. Smartphone-Based Monitoring of Parkinson Disease: Quasi-Experimental Study to Quantify Hand Tremor Severity and Medication Effectiveness. JMIR Mhealth Uhealth 2020;8(11):e21543.
7. Kuosmanen E, Kan V, Visuri A, Hosio SJ, Ferreira DS. Let’s Draw: Detecting and Measuring Parkinson’s Disease on Smartphones. CHI ’20: Proceedings of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems; 2020; Honolulu: Association for Computing Machinery, New York, NY, United States. p. 1-9.
8. Juutinen M, Wang C, Zhu J, et al. Parkinson’s disease detection from 20-step walking tests using inertial sensors of a smartphone: Machine learning approach based on an observational case-control study. PLoS One 2020;15(7):e0236258.
9. Rissanen SM, Koivu M, Hartikainen P, Pekkonen E. Ambulatory surface electromyography with accelerometry for evaluating daily motor fluctuations in Parkinson’s disease. Clin Neurophysiol 2020;132(2):469-479.
10. van Brummelen EMJ, Ziagkos D, de Boon WMI, et al. Quantification of tremor using consumer product accelerometry is feasible in patients with essential tremor and Parkinson’s disease: a comparative study. J Clin Mov Disord 2020;7:4.
11. Heinzel S, Aho VTE, Suenkel U, et al. Gut Microbiome Signatures of Risk and Prodromal Markers of Parkinson Disease. Ann Neurol 2020;88(2):320-331.
12. Mertsalmi TH, Pekkonen E, Scheperjans F. Antibiotic exposure and risk of Parkinson’s disease in Finland: A nationwide case-control study. Mov Disord 2020;35(3):431-442.
13. Murros KE. Sulfate reducing gut bacteria and Parkinson’s disease. Eur J Neurol 2020.
14. Sipilä JOT, Kaasinen V. No Change in the Age-Adjusted Incidence of Parkinson’s Disease in Finland for More Than 25 Years. Mov Disord 2020;35(11):2116-2118.
15. Kuusimäki T, Kurki S, Sipilä JOT, Salminen-Mankonen H, Carpen O, Kaasinen V. Sex-Dependent Improvement in Survival of Parkinson’s Disease Patients. Mov Disord Clin Pract 2020;7(5):516-520.
16. Paakinaho A, Karttunen N, Koponen M, et al. Incidence of muscle relaxant use in relation to diagnosis of Parkinson’s disease. Int J Clin Pharm 2020;42(2):336-340.
17. Jaakkola E, Huovinen A, Kaasinen V, Joutsa J. No Change in Prevalence of Impulse Control Disorder Behaviors in Parkinson’s Disease During the Last Decade. Mov Disord 2020.
18. Jonasson SB, Rantakokko M, Franzen E, Iwarsson S, Nilsson MH. Prediction of Life Satisfaction in People with Parkinson’s Disease. Parkinsons Dis 2020;2020:1561037.
19. Kaasinen V, Lokki M-L. Uutta tietoa Parkinsonin taudin synnyn ja tupakoinnin välisistä yhteyksistä. Duodecim 2020;136:5-7.
20. Salmi J, Ritakallio L, Fellman D, Ellfolk U, Rinne JO, Laine M. Disentangling the Role of Working Memory in Parkinson’s Disease. Front Aging Neurosci 2020;12:572037.
21. Fellman D, Salmi J, Ritakallio L, Ellfolk U, Rinne JO, Laine M. Training working memory updating in Parkinson’s disease: A randomised controlled trial. Neuropsychol Rehabil 2020;30(4):673-708.
22. Lahtinen MJ, Haapaniemi TH, Kauppinen MT, Salokorpi N, Heikkinen ER, Katisko JP. A comparison of indirect and direct targeted STN DBS in the treatment of Parkinson’s disease-surgical method and clinical outcome over 15-year timespan. Acta Neurochir (Wien) 2020;162(5):1067-1076.
23. Ronde EM, Silvasti-Lundell M, Pekkola J, Tallgren M, Kivisaari R. Preoperative Magnetic Resonance Image Quality in Motion Disorder Patients Scheduled for Deep Brain Stimulation Surgery. Stereotact Funct Neurosurg 2020;98(6):363-370.
24. Sonninen TM, Hämäläinen RH, Koskuvi M, et al. Metabolic alterations in Parkinson’s disease astrocytes. Sci Rep 2020;10(1):14474.
25. Kaipainen A, Jääskeläinen O, Liu Y, et al. Cerebrospinal Fluid and MRI Biomarkers in Neurodegenerative Diseases: A Retrospective Memory Clinic-Based Study. J Alzheimers Dis 2020;75(3):751-765.
26. Railo H, Nokelainen N, Savolainen S, Kaasinen V. Deficits in monitoring self-produced speech in Parkinson’s disease. Clin Neurophysiol 2020;131(9):2140-2147.
27. Kantonen J, Mahzabin S, Mäyränpää MI, et al. Neuropathologic features of four autopsied COVID-19 patients. Brain Pathol 2020;30(6):1012-1016.
28. Ge W, Lueck CJ, Apthorp D, Suominen H. Which features of postural sway are effective in distinguishing Parkinson’s disease from controls? A systematic review. Brain Behav 2021;11(1):e01929.
29. Barker RA, Bjorklund A, Gash DM, et al. GDNF and Parkinson’s Disease: Where Next? A Summary from a Recent Workshop. J Parkinsons Dis 2020;10(3):875-891.
30. Jaakkola E, Kaasinen V, Joutsa J. Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden hoito. Duodecim 2020;136.
31. Auvinen P, Koponen H, Kautiainen H, et al. The influence of restless legs symptoms on musculoskeletal pain in depression. Scand J Pain 2020;20(3):603-610.
32. Saarinen A. Levottomat jalat -oireyhtymä ja sekundaarinen liikehäiriö. Duodecim 2020;136(8):947-950.
33. Ignatius E, Isohanni P, Pohjanpelto M, et al. Genetic background of ataxia in children younger than 5 years in Finland. Neurol Genet 2020;6(4):e444.
34. Hikmat O, Naess K, Engvall M, et al. Simplifying the clinical classification of polymerase gamma (POLG) disease based on age of onset; studies using a cohort of 155 cases. J Inherit Metab Dis 2020;43(4):726-736.
35. Helander H, Lahtinen M, Katisko JP, Uusimaa J, Vieira P. Syväaivostimulaatio lasten ja nuorten dystonioiden hoidossa. Suom Lääkäril 2020;75(7):395-400.
36. Honkanen EA, Korpela J, Kaakkola S, Joutsa J. Dystonian patofysiologia ja hoito. Duodecim 2020;136(16):1805-1811.
37. Verkkoniemi-Ahola A, Kuuluvainen L, Kivirikko S, Myllykangas L, Pöyhönen M. Chorea-acanthocytosis associated with two novel heterozygous mutations in the VPS13A gene. J Neurol Sci 2020;408:116555.
38. Sipilä JOT, Hietala M, Kytö V, Kaasinen V. Wilson’s Disease in Finland: A Nationwide Population-Based Study. Mov Disord 2020;35(12):2323-2327.
39. Lefaucheur JP, Aleman A, Baeken C, et al. Evidence-based guidelines on the therapeutic use of repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS): An update (2014-2018). Clin Neurophysiol 2020;131(2):474-528.
40. Kokkonen A, Kaasinen V, Jutila L, Tuominen L, Rinne JO, Joutsa J. PET aivosairauksissa. Duodecim 2020;136:1110-1117.
41. Tamas G, Fabbri M, Falup-Pecurariu C, et al. Lack of Accredited Clinical Training in Movement Disorders in Europe, Egypt, and Tunisia. J Parkinsons Dis 2020;10(4):1833-1843.
42. Korpi ER, Lindholm D, Panula P, Tienari PJ, Haltia M. Finnish neuroscience from past to present. Eur J Neurosci 2020;52(5):3273-3289.