Tekstin koko

Kännykät ja matelijat parkinsontutkimuksen apuna - Suomen Parkinson-säätiön apurahat uusilla avauksilla

Hyvää valtakunnallista Parkinsonviikkoa!

Säätiö jakoi 15 tutkimusapurahaa ja 9 matka-apurahaa, määrältään yhteensä 112 100 euroa. Tutkimusapurahat ovat pääasiassa väitöskirjatutkimuksiin, jotka ovat säätiön periaatteiden mukaan etusijalla.

Myönnetyissä tutkimusapurahoissa pääpaino on niukasti kokeellisessa tutkimuksessa, jonka kohteina ovat mm. Parkinsonin taudin suomalainen genetiikka, mitokondrioiden toiminnan tehostaminen, hermokasvutekijöiden tapaan vaikuttavat pienmolekyylit sekä tulehduksen merkitys Parkinsonin taudin synnyssä.

Uusina avauksina tuettiin älypuhelimelle kehitettävää Parkinsonin taudin seurantaa ja matelijoiden käyttöä taudin tutkimuksessa. On hyvin tiedossa, miten tehokkaasti matelijat ja liskot voivat uudistaa kudoksiaan, ja tämän tapahtuman mekanismi olisi mielenkiintoista selvittää ja jäljentää. Onnistuessaan tutkimuksen tulokset voisivat avata aivan uusia mahdollisuuksia hermosolujen kuolemisen estämiseksi Parkinsonin taudissa.

Kliinisissä tutkimuksissa painopiste on edelleen aivojen kuvantamisessa ja havaittujen muutosten korreloinnissa oireisiin, tulehdukseen ja aivojen mikroskooppisiin muutoksiin.

Myös Parkinsonin tautiin liittyvien uni- ja impulssikontrollihäiriöiden tutkimusta sekä laiteavusteisen hoidon vaikuttavuuden selvitystä tuettiin.

Kohdeapuraha annettiin eurooppalaisessa neurologian huippupaikassa (Innsbruck) tapahtuvaan työskentelyyn, jossa tutkitaan Parkinsonin taudin ja sen sukulaistautien (monisysteemiatrofian ja progressiivisen supranukleaarisen halvauksen) hermoverkkojen eroja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Lisäksi myönnettiin tutkijalle kohdeapuraha Grenoblen neurokirurgiakeskukseen aivostimulaation robottihoidon kehittämiseksi. Grenoblen keskus on kaiken aivostimulaatiohoidon ”kehto”. Yksi tuettu väitöskirjatutkimus tehdään myös ulkomailla Zürichissa, jossa käytössä on aivan uutta 2-fotoni-mikroskopiatekniikkaa.

Valtaosa matka-apurahoista myönnettiin Nizzassa pidettävään International Congress of Parkinson's Disease and Movement Disorders -kokoukseen osallistumista varten.

Suomen Parkinson-säätiön apurahan saajat vuonna 2019

Tutkimusapuraha väitöskirjaa varten yhteensä 76 000 euroa:

LL Haidar Al-Abdulrasul, “Neuroinflammaatio ja tyypin 1 kannabinoidireseptori Parkinsonin taudissa, Positroniemissiotomografiatutkimus [11C]PBR28 ja [11C]FMPEP-d2 käyttäen”, Turun Yliopisto, PET-keskus, 4 000 euroa

M.Sc. Julia Eymann, “Regeneraatio matelijoissa”, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti,  6 000 euroa

FM Jouni Kärkkäinen, ” Dopamiinihermosoluja suojaavien pienimolekyylisten MANF-mimeettien kehittäminen”, Helsingin yliopisto, Biotekniikan instituutti, 8 000 euroa

M.Sc. Päivi Elina Kuosmanen, “Teknologia Parkinsonin taudin hallinnassa”, Oulun yliopisto ja The University of Manchester, Carnegie Mellon University, 4 000 euroa

LL Tomi Kuusimäki,  ”Laiteavusteisten hoitojen ja lääkehoidon ennusteelliset vaikutukset edenneessä Parkinsonin taudissa”, Turun yliopisto, TYKS, Neurotoimialue, 6 000 euroa

LL Kirsi-Marja Murtomäki, ”NMDAT, Non-motoriset oireet ja aivojen dopamiinitransportterisitoutuminen” Isotooppiyksikkö Meilahti ja Jorvi ja TYKS Isotooppiyksikkö, 2 000 euroa

M.Sc. Sohvi Ohtonen, ”Aivojen mikrogliat Parkinsonin tautiin liittyvässä tulehdustilassa: LRRK2-mutaation vaikutus”, Itä-Suomen yliopisto, AIVI ja Max Planck Instituutti, Saksa ja  Lundin yliopisto, Ruotsi, 8 000 euroa

LL Eemil Partinen, ”Parkinsonin tauti, autonominen hermosto ja uni: Parkinsonin taudin 8-10 vuoden ennusteeseen vaikuttavat tekijät (PARKSLEEP-3) sekä autonomisen hermoston oireiden yhteys uneen ja sairauden ennusteeseen (PARAS-2019), Tutkimuskeskus Vitalmed  ja Parkinsonliitto ry , 8 000 euroa

LL Risto Pohjolan-Pirhonen, ”Parkinsonin taudin molekulaariset mekanismit”, Helsingin yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan Tutkimusohjelmayksikkö, 8 000 euroa

LK Laura Saari , “Mustatumakkeen dopamiini ja Parkinsonin taudin kliininen kuva”, Turun yliopisto, 6 000 euroa

FM Pia Sipilä,  “Hermoverkkotason toimintahäiriö Parkinsonin taudin hiirimallissa”, University of Zürich, Brain Research Institute, 8 000 euroa

M.Sc. Giorgio Turconi, “Mitokondrioiden toiminnan parantaminen tai hermokasvutekijä GDNF:n luontaisen ilmentymistason lisääminen Parkinsonin taudin etenemisen pysäyttämiseksi ja liikuntakyvyn ylläpitämiseksi”, Helsingin yliopisto, Biomedicum, 8 000 euroa

Muu tutkimusapuraha 7 500 euroa:

LT Juho Joutsa, ”Parkinsonin taudin impulssikontrollihäiriöiden nykyinen esiintyvyys Suomessa”,TYKS Neurotoimialue ja Turun yliopisto sekä Parkinsonliitto ry, 7 500 euroa

Kohdeapuraha yhteensä 16 000 euroa:

MD, PhD Julio Resendiz Nieves, “Deep brain stimulation (DBS) in advanced Parkinson's disease performed with Leksell frame vs Robot-assisted surgery – Accuracy and clinical outcomes DBS in Parkinson's disease - looking for the "sweet spot" electrode location in the STN matched to clinical outcomes”, HUS Neurokirurgian osasto ja University Central Hospital of Grenoble, 6 000 euroa

PhD Noora Tuovinen, “Toiminnallisen konnektiivisuuden eroavuudet Parkinsonin taudissa ja epätyypillisissä parkinsonismissa”, Medical University of Innsbruck, Department of Neurology, 10 000 euroa

Matka-apuraha yhteensä 12 600 euroa:

LK Mikael Eklund, Turun yliopisto, 1 500 euroa

LK Simo Nuuttila, Turun yliopisto, 1 500 euroa

M.Sc. Vignesh Srinivasan, Helsingin yliopisto, 1 100 euroa

LT, VTK Jussi Sipilä, Turun yliopisto, 1 500 euroa

FT Anne Panhelainen, Helsingin yliopisto, 2 000 euroa

LL Rebekka Ortiz, Helsingin yliopisto, HUS, 1 500 euroa

M.Sc. Arun Mahato, Helsingin yliopisto, 500 euroa

LT Anna Brück , Turun yliopisto 1 500 euroa

LL Emma Honkanen, Turun yliopisto, 1 500 euroa

Kliinisessä tutkimusrahoituksessa säätiöiden merkitys on kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun valtion tuki on vähentynyt. Säätiöt ovat pystyneet tukemaan tutkijoita varsin hyvin talouden huonoinakin aikoina. Laaja asiantuntijatausta on taannut, että säätiöt ovat usein pystyneet löytämään tutkijoiden joukosta parhaat kyvyt, joita tukea. Säätiöillä on myös merkittävä rooli suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymisessä. Ne ovat tukeneet runsaasti suomalaisten tutkijoiden vierailuja ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa ja myös ulkomaalaisten tutkijoiden vierailuja Suomessa. (Dos. Allan Tiitan tutkimus https://tieteentukijoukot.fi/).

Suomen Parkinson-säätiö tukee yksinomaan liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismien, dystonian, essentiaalisen vapinan ja Huntingtonin taudin tieteellistä tutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja tutkijoille. Säätiö tukee etenkin nuorten tutkijoiden väitöskirjatutkimusta. Suomen Parkinson-säätiön toimintaa voi jokainen yksityinen tai yhteisö tukea lahjoituksella.

Säätiö on toiminut vuodesta 1995 ja jakanut tarkoitukseensa apurahoja yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa.