Tekstin koko

Puheenjohtajan kongressikuulumisia Hongkongista

22. kansainvälinen Parkinsonin taudin ja liikehäiriösairauksien kongressi pidettiin Hong Kongissa 5. – 9.10.2018. Osallistujia oli 85 eri maasta yhteensä noin 4 000. Itse osallistuin kahteen päivään. Ohjelma koostui suullisista esityksistä mukaan lukien liikehäiriövideoiden esitykset ja postereista, joita oli noin 1700. Suomalaiset liikehäiriösairauksien tutkijat ja neurologit olivat hyvin edustettuina; laskujeni mukaan heillä oli yhteensä 16 posteria. Näistä puolta säätiö on tukenut matka-apurahalla. Kongressiin liittyi perinteinen näyttely. Vuosien mittaan on lääketehtaiden osuus näyttelyssä yhä selkeämmin laskenut ja vastaavasti erilaisten laitevalmistajien (esim. stimulaattorifirmat) osuus kasvanut. Tämäkin omalta osaltaan kertoo siitä tosiasiasta, että uusia lääkkeitä liikehäiriösairauksiin on tullut vähän.

Hieno asia suomalaisen liikehäiriötutkimuksen näkyvyyden kannalta oli, että Helsingin yliopistossa ja HYKS:ssä työskentelevällä neurologian erikoislääkärillä, LT Filip Scheperjansilla oli suullinen esitys aiheesta, joka käsitteli suoliston mikrobien merkitystä Parkinsonin taudissa. Tämä onkin yksi ajankohtainen tutkimusalue, josta on jo kertynyt runsaasti tuloksia eri puolilta maapalloa. Tuloksissa on ollut vaihtelevuutta potilasaineistojen välillä. Mikrobien merkitys Parkinsonin taudin synnyssä ja etenemisessä vaatii edelleen lisäselvityksiä lopullisten johtopäätösten tekemiseksi.

”Huono” uutinen on, ettei kongressissa tullut esiin mitään täysin mullistavaa koskien Parkinsonin taudin tai muiden liikehäiriösairauksien syitä tai hoitoa. ”Hyvä” uutinen on, että meneillään on useita Parkinsonin taudin ja muidenkin liikehäiriösairauksien hoitoon liittyviä tutkimuksia. Monesta näistä esitettiin tutkimuksen rakenne ja nykyvaihe. Taudin kulkuun mahdollisesti vaikuttavien aineiden tutkiminen vaatii helposti useamman vuoden, joten tulokset valmistuvat (valitettavan) hitaasti.

Seuraavassa arviotani muutamista lähinnä hoitoon liittyvistä esityksistä:

Levodopa on edelleen ajankohtainen. Kongressista esiteltiin muutamia tuloksia uusista annostelumuodoista. Eräs uusi muoto on levodopan inhalaatio. Tässä jauhemaista levodopaa sisään hengitetään erityisen inhalaattorin avulla. Inhalaatiohoito on tarkoitettu OFF-vaiheiden hoitoon. Etuna hoidossa on levodopan nopea alkamisaika, sillä jo 10 min kuluttua sillä on selvä vaikutus. 339 potilaalla tehdyssä 12 viikon tutkimuksessa 84 mg annos oli tilastollisesti tehokas, mutta 60 mg ei (Pahwa ym.). Tavallisimmat haittavaikutukset olivat pahoinvointi, suun ja nielun ärsytys ja yskä. Inhalaatiomuoto (kauppanimi Inbrija) on tällä hetkellä sekä amerikkalaisten että eurooppalaisten lääkeviranomaisten arvioitavana. Erityisesti pitkäaikainen turvallisuus keuhkojen kannalta lienee eräs huolen aihe.

Toinen uusi levodopan lääkemuoto on ns. haitaripilleri (accordion pill). Tämä on kerrostabletti, jossa on nopeasti ja hitaasti liukenevaa levodopaa ja karbidopaa. Mahalaukkuun nieltynä se jää pitkäksi aikaa sinne ja sieltä levodopa ja karbidopa kulkeutuvat osa nopeasti ja suurempi osa hitaasti suolen puolelle, josta ne imeytyvät. Valmisteesta on saatavilla jonkin verran alustavia tuloksia, mutta laajemmat potilastutkimukset ovat vasta menossa. Tutkimuksissa näytetään käytettävän pääasiassa kolme kertaa vuorokaudessa annostelua, mutta levodopan annos näyttäisi nousevan aina tasolle 1500 mg/vrk. Tämän pillerin lopullista merkitystä levodopahoidossa ei voida vielä arvioida.

Opikaponi on uusi katekoli-O-metyylitransferaasin estäjä (COMT-inhibiittori), joka on saanut jo myyntiluvan Euroopassa (kauppanimi Ongentys). Kongressissa oli erillinen opikaponin valmistajan (portugalilainen lääketehdas BIAL) sponsoroima sessio ja lisäksi useita postereita. Opikaponi on entakaponin kilpailija. Se otetaan erikseen iltaisin tunti ennen levodopaa. Se on tarkoitettu potilaille, joilla esiintyy levodopaan liittyvää motorista tilanvaihtelua. Sessiossa esitettiin tuloksia opikaponilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista (kaksi laajempaa tutkimusta). Osassa niistä sitä on verrattu entakaponiin, johon verrattu se on ollut samanarvoinen tai ehkä hieman tehokkaampi. Toisaalta myös dyskinesioita on ollut hieman enemmän entakaponiin verrattuna. Kliinisissä tutkimuksissa ei ole havaittu maksahaittoja.

Apomorfiini on nopeasti vaikuttava dopamiiniagonisti, jota käytetään yksittäisinä ihonalaisina pistoksina tai jatkuvana ihonalaisena infuusiona. Siitä on yritetty vuosia saada myös helpommin käytettäviä valmistemuotoja, kuten nenäsuihketta tai suussa liukenevaa tablettia. Kongressissa esitettiin tuloksia kielen alle asetettavasta apomorfiinifilmistä (Factor ym.). Tutkimuksessa oli 109 potilasta, jotka käyttivät kielenalaista apomorfiinia (10–35 mg) tai lumetta 1-5 kertaa päivässä äkillisiin OFF-vaiheisiin. Tilastollinen hyöty saatiin jo 15 min kuluttua annostelusta ja 30 min kohdalla apomorfiinin vaikutus oli selvin, mutta vaikutusta oli vielä 90 min kuluttuakin. Haitat olivat apomorfiinille tyypillisiä, kuten pahoinvointi, haukottelu, väsymys ja huimaus. Lähes 30% keskeyttikin hoidon haittojen vuoksi. Näiden tulosten perusteella vaikuttaisi, että kielenalainen apomorfiini tulisi joskus markkinoillekin.

Inosiini-niminen aine voi muodostaa elimistössä uraattia eli virtsahappoa. Matalan veren virtsahappopitoisuuden on osoitettu olevan yhteydessä Parkinsonin tautiin. Tämä on osoitettu mm. suomalaisessa tutkimuksessa (LT Tua Annanmäen väitöskirja ”Uric Acid in Parkinson's disease”, Helsingin yliopisto 2018). On ajateltu, että nostamalla elimistön uraattitasoa inosiinilla voitaisiin hidastaa Parkinsonin taudin kulkua. Asiasta on menossa laaja potilastutkimus (SURE-PD3), jonka nykyvaihetta esiteltiin kongressissa (Macklin ym.).

Toinen varsin paljon huomiota saanut menossa oleva tutkimus on lääketehdas Biogenin sponsoroima SPARK-tutkimus. Tutkimuksessa annetaan alfa-synukleiinia kohtaan tehtyä monoklonaalista vasta-ainetta varhaisvaiheen Parkinson-potilaille (Parkinson Study Group ym.). Vasta-aine (tai lume) annetaan laskimoon kerran kuukaudessa. Parkinsonin taudissa väärin laskostunutta alfa-synukleiinia kertyy aivoihin ja tavoitteena on siis vasta-aineella laskea sen määrää ja siten mahdollisesti hidastaa tai pysäyttää taudin kulkua. Tutkimus on alkanut v. 2018 alkupuolella ja kestää runsaat kaksi vuotta.

Yksilöllinen (personalised) lääkehoito on tulossa yhä tärkeämmäksi myös liikehäiriöpotilaiden hoidossa (Titova ym.). Tässä hoidossa huomioidaan mm. potilaan geneettinen tausta. Eräänä esimerkkinä tästä on venglustat-niminen lääke, joka on tarkoitettu vain glukoserebrosidaasi-geenin (GBA) mutaatiota kantaville Parkinson-potilaille. Se on tällä hetkellä alustavissa potilastutkimuksissa (Faasi II).

Muista hoidoista mainittakoon valohoito (ei tarkoita samaa, mitä joskus autokorjaamoissa on annettu). Tässä käytetään tietokonenäytön kaltaista laitetta, joka säteilee pääasiallisesti sinistä ja vihreää valoa. Kontrolloidussa tutkimuksessa 92 Parkinson-potilasta sai joko aktiivivalohoitoa tai lumehoitoa (Videnovic ym.). He käyttivät laitetta tunnin ajan iltaisin esim. televisiota katsoessa tai lukiessa 6 kk:n ajan. Tilastolisesti merkitsevää vaikutusta saatiin ei-motorisiin oireisiin, kuten kognitioon, uneen, mielialaan, kipuun ja yleisesti elämänlaatuun. Positiivista vaikutusta oli myös motoriikkaan, mutta tämä ei ollut aivan tilastollisesti merkitsevää. Hoito oli hyvin siedettyä, vain silmien ärsytystä tai kuivumista raportoitiin. Valmistaja (PhotoPharmics) kertoo jättäneensä USA:n viranomaisille myyntilupahakemuksen. Tämä hoito vaikuttaa helpolta ja turvalliselta, mutta saa nähdä jääkö sen teho kuitenkin ”valohoidon” tasolle.

Erilaiset kannettavat laitteet, joilla voidaan seurata potilaan vointia helposti koko vuorokauden, ovat tulleet yhä suositummiksi. Tavallisin laite on ranneke muistuttaen rannekelloa. Muistin ja ohjelmistojen kehittymisen myötä voidaan laitteilla selvittää mm. vapinan, hypokinesian ja dyskinesioiden määrää sekä yöunen laatua. Kongressissa esiteltiin laitetta, jolla tämä voidaan tehdä jopa reaaliaikaisesti (Bremm ym.). Potilas voi käyttää laitetta esim. viikon ennen vastaanotolle tuloa ja vastaanotolla hoitava lääkäri voi graafisessa tulostuksessa päätellä potilaan vointia ja lääkkeiden vaikutusta. Myös lääketutkimuksissa on alettu käyttämään tällaisia laitteita yhä enemmän. Halvempi, mutta myös epätarkempi tapa on käyttää älypuhelinta. Sopivan ohjelman avulla silläkin voidaan rekisteröidä liikehäiriöitä, ääntä ja yöunta. Rannekkeiden ja älypuhelinten käytöstä oli runsaasti postereita.

Suomalaisten tutkijoiden esittämät posterit käsittelivät sekä prekliinisiä että kliinisiä aiheita liittyen Parkinsonin tautiin. Esittäjät olivat kaikki joko Helsingin tai Turun alueelta. Eräs mielenkiintoinen posteri oli CDNF:ään liittyvä (Huttunen ym.). CDNF on prof. Mart Saarman ryhmän löytämä kasvutekijä, jolla on ollut positiivista vaikutusta dopamiinihermoihin Parkinsonin taudin eläinmalleissa. Tänä vuonna (2018) sillä on aloitettu Suomessa ja Ruotsissa ensimmäiset kokeet Parkinson-potilailla. Koska aine pitää ruiskuttaa suoraan aivoihin, jo tämän takia tutkimus on varsin monimutkainen ja vaativa. Kongressissa esitettiin tutkimuksen kulku ja nykytilanne. Varsinaisia tuloksia koko tutkimuksesta saadaan odottaa vielä arviolta 1 - 2 vuotta.

Kaikki kongressin abstraktit ovat luettavissa osoitteessa https://onlinelibrary.wiley.com/toc/15318257/2018/33/S2. (Hakusanalla ”Finland” saa esiin kaikki suomalaisten tutkimusten asbtraktit.)

Eräitä kongressissa esiteltyjä suomalaisten tutkijoiden postereita (avautuvat pdf-muodossa tutkimuksen nimen linkissä, liitteen koko vi olla suuri):

Elina Jaakkola "Burden of non-motor symptoms in parkinsonism with normal dopamine function"

Maija Koivu "The outcome of directional subthalamic deep brain stimulation in advanced Parkinson’s disease"

Kirsti Martikainen "The quality of life in Parkinson’s disease. A follow-up study among 621 Finnish people with Parkinson’s disease"

Elina Mäkinen "Upper extremity rigidity and reduced facial expression predict neurodegenerative parkinsonism"

Rebekka Ortiz "Comorbidity and retirement in primary focal cervical dystonia"

Kati Valkonen "Effect of DBS on brain activity in advanced Parkinson disease, a MEG study"

 

7.11.2018

Seppo Kaakkola, professori (h.c.), Suomen Parkinson-säätiön hallituksen puheenjohtaja