Tekstin koko

Iiro Viinanen

Vuosituhannen vaihteessa Iiro Viinanen alkoi tuntea väsymyksen merkkejä. Käsi väsyi, käsiala muuttui piperrykseksi ja koko mies väsyi enemmän kuin aikaisemmin. Aluksi hän piti väsymystä normaalina työstä ja stressistä johtuvana. Mutta kun oireet jatkuivat ja pahenivat niin, että hän joutui kesken työpäivän lepäämään lepohuoneessa, hän päätti mennä lääkäriin.

- Kun lääkärini kertoi, että sairastan Parkinsonin tautia, en halunnut uskoa sitä todeksi. Menin toiselle lääkärille, joka teki saman diagnoosin hyvin nopeasti, muutamassa minuutissa. Siinä vaiheessa minun oli pakko uskoa sairastavani Parkinsonin tautia, Viinanen muistelee.

Viinanen kertoo olevansa realisti, joka ottaa vastaan sen mikä on tullakseen. Asiat voisivat olla paljon pahemminkin.

Ennen diagnoosin saamista Viinasella ei ollut minkäänlaista tietoa Parkinsonin taudista. Hän sai lääkäriltään seikkaperäistä tietoa taudin luonteesta. Hyvä tietokanava oli internet, ja esimerkiksi Suomen Parkinson-liiton sivuilta hän löysi paljon tietoa.

Liikunnasta apua

Kun Viinanen sai diagnoosin, hän oli jo jäämässä eläkkeelle. Sairauden myötä kokopäiväinen työnteko olisi ollut mahdotonta. Eläkkeellä ollessaan Viinanen on pystynyt pitämään huolta kunnostaan.

- Olen aina ollut kuntoiluorientoitunut, ja nyt liikun entistäkin enemmän. Liikunta on oleellinen asian Parkinsonin taudin hoidossa. Työn ohessa se olisi ollut mahdotonta, sillä Pohjolassa töissä ollessani työtahti oli kova ja stressiaste suuri, Viinanen kertoo.

Viinanen korostaa, että liikkuminen ei välttämättä vaadi mitään erityistoimenpiteitä. Auton voi jättää kotiin ja liikkua kävellen esimerkiksi sauvojen kanssa. Hän harrastaa hiihtämistä, golfia, metsästystä ja metsässä liikkumista. Maastossa liikkuminen vahvistaa tasapainoaistia ja on myös terapeuttista.

Avoimesti esillä

Kun ystävät ja tutut saivat kuulla Viinasen sairastumisesta, suhtautuminen oli hieman kyräilevää ja epäluuloista. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut ajan myötä, kun taudista kertoo itse avoimesti.

- Tautia ei kannata peitellä, on oltava tuta sen kanssa. Nykyään ihmiset kyselevät luontevasti, kuinka voin, Viinanen sanoo.