Tekstin koko

Liikehäiriötutkimuksesta Suomessa

Suomella on pitkät perinteet Parkinsonin taudin tutkimuksessa. MAO-B -entsyymin estäjä selegiliini keksittiin alun perin unkarilaisen tutkijan keksintönä, mutta suuri osa sen kliinisestä tutkimustyöstä tehtiin Lääketehdas Farmoksen toimesta. Tutkimusta jatkoi Orion Pharma lääketehtaiden fuusion jälkeen. COMT -entsyymin estäjän, entakaponin kehitys ideoitiin suomalaisten tutkijoiden toimesta 1980- luvun lopussa. Suurin osa entakaponin prekliinisestä tutkimustyöstä tehtiin Orion Pharman toimesta. Entakaponin faasi 1. ja 2. tutkimukset tehtiin pääosin Suomessa ja myös 3. faasin tutkimukset ideoitiin suomalaisten tutkijoiden piirissä. Kyseessä on suomalaisen lääketeollisuuden menestynein projekti - sekä tieteellisesti että kaupallisesti. Vuosien mittaan ovat suomalaiset tutkijat tehneet korkeatasoista tutkimustyötä eri levodopa- ja dopamiiniagonisti (dopamiinin tavoin vaikuttavilla) valmisteilla.

Viime vuosina Suomessa suoritettavien kaikkien kliinisten tutkimus, mukaan lukien kliinisten lääketutkimusten määrä, on laskenut lähes kolmasosaan siitä mitä se oli 2000-luvun alussa. Päinvastoin kuin valtiovalta oli suunnitellut. Samalla kliinistä tutkimusta suoritettavien lääkäreiden määrä on vähentynyt samassa suhteessa.

Tämä koskee yhtälailla liikehäiriösairauksien kliinisiä tutkimuksia kuin muitakin lääketutkimuksia. Mistä tämä sitten johtuu? Osittain syynä on byrokratian lisääntyminen länsimaissa, osittain lisääntyneistä tutkimuskustannuksista, osittain apurahojen turvin toimeentulonsa saavien tutkijoiden epävarmasta asemasta. Uusia lupaavia – mullistavia  –  lääkeaineita liikehäiriösairauksien hoitoon ei myöskään ole näköpiirissä aivan lähitulevaisuudessa.

Tämä on sääli, koska Suomea pidetään hyvänä tutkimusalustana. Potilaat ovat luotettavia ja osallistuvat mielellään näihin tutkimuksiin. Lisäksi meillä on hyvät potilasrekisterit.

Moni ansioitunut liikehäiriötutkija on viime vuosina siirtynyt tai nyt siirtymässä eläkkeelle. Kyseessä on selkeä sukupolvenvaihdos. Tällä hetkellä on jo syntynyt uusia merkittäviä tutkimusryhmiä jatkamaan tutkimusperinnettämme.  Seuraavassa katsauksessa esitän osion tällä hetkellä Suomessa tehtävästä liikehäiriötutkimuksesta.

Luettelon voisi tehdä paljon pidemmäksi, mutta tilan- ja ajanpuutteen takia määrää on rajoitettu. Esitys on kliinispainotteinen, koska oletan sen kiinnostavan potilaita ja heidän läheisiään enemmän kuin puhdas perustutkimus. Kiitän kaikkia tutkijoita heidän panoksestaan näiden pienoisartikkeleiden laadinnassa.

Suomen Parkinson-säätiö on tukenut useimpia näistäkin tutkimusprojekteista.

2.4.2015

Ariel Gordin, LKT, professori  (h.c.)
arielgordin506°gmail.com