Tekstin koko

Päähän kohdistunut vamma ja Parkinsonin tauti

Crouzon ja Justin-Besancon (1929) julkaisivat artikkelin, jonka mukaan Parkinsonin tauti, tai ainakin sitä muistuttava oireisto (parkinsonismi), voidaan yhdistää kallovammaan. Toistuvien päähän kohdistuneiden sinänsä pienehköjenkin vammojen on katsottu aiheuttavan aivovammoja. Esimerkiksi tajuttomuuteen johtaneet päähän kohdistuneet iskut nyrkkeilijöillä ovat innoittaneet tutkijoita diagnosoimaan oireyhtymiä, kuten nyrkkeilijän dementiaa (dementia pugilistica, Millspaugh 1937) ja nyrkiniskuhumalaa (punch drunk, Martland 1928). Päähän kohdistuvan vamman aiheuttamaa parkinsonismia on pidetty mahdollisena, mutta selkeää tieteellistä näyttöä asiasta ei ole ollut. Ehkä kuuluisin tästä epäilty on nyrkkeilijä Muhammed Ali, jolle kehittyi parkinsonismi alle 40-vuotiaana. Uskoakseni suurin osa Parkinsonin taudista kiinnostuneista neurologeista ajattelee Muhammed Alin sairauden kehittymisellä ja päänvammoilla olevan uskottava yhteys, varsinkin kun hänellä oli tutkimuksissa todettu vaurioita aivorungon alueella. Aivorunko on alue, josta parkinsonismiin liittyvät dopamiiniradat saavat alkunsa.

Jafari työtovereineen (Jafari ym. 2013) näyttää kyenneen ensimmäisenä osoittamaan tajuttomuuteen johtaneen kallovamman yhteyden Parkinson-oireiston kehittymiseen. He analysoivat kansainvälisestä tietokannasta (Medline) ja eräistä muista tietokannoista kaikki vammaan ja parkinsonismiin liittyvät julkaisut vuoden 1966 ja marraskuun 2012 välillä. Julkaisuja oli kaiken kaikkiaan 636, joista heidän asettamansa tiukat kriteerit täyttäviä oli 34. Kriteerit olivat: (i) tositettu vammaa seurannut lääkärin diagnosoima Parkinson-oireisto, (ii) osoitettu kallo-aivovamma (tajuttomuus, muistinmenetys tms.) ja (iii) aineiston tilastollinen käsittely tai sen mahdollistavat tiedot.

Valituista 34 tutkimuksista tehtiin ns. meta-analyysi, johon kuului 18 344 vammautunutta ja 79 028 vammautumatonta kontrollia. Aineiston tilastollinen käsittely osoitti Parkinsonin taudin ja vamman assosiaation olevan 1,57, joka oli tilastollisesti merkittävä luku. Se viittasi siis siihen, että kalloaivovammaan liittyy kohonnut riski saada Parkinson-oireisto.

Useista tutkimuksista koottuun analyysiin saattaa liittyä erilaisia virhelähteitä, joita tutkijat olivat pyrkineet huolellisesti välttämään analysoidessaan eri tavoin aineistoa. Itse olen yleisvaarallinen tilastotieteissä, ja siksi joudunkin turvautumaan asiantuntijoiden arviointiin tämän tutkimuksen tasosta. Tutkimusta pääkirjoituksessaan (editorial) analysoineet Irwin ja Trojanovski (2013) katsovat sen “tarjoavan vakuuttavan todisteen päähän kohdistuneen vamman ja parkinsonismin yhteydestä” huolimatta tämäntapaiseen selvitykseen mahdollisesti sisältyvistä heikkouksista.

Vuonna 2017 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa ei havaittu aiemman aivovamman lisäävän merkittävästi riskiä sairastua myöhemmin Parkinsonin tautiin (Raj ym. 2017). Tässä tutkimuksessa kerättiin kaikki vuosina 1987-2014 suomalaisissa sairaaloissa hoidetut 18-65 vuotiaat aivovammapotilaat, yhteensä 40639 potilasta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään: lievä aivovamma ja kohtalainen-vakava aivovamma. Seurannassa selvitettiin kuinka monelle heistä kehittyi dementia, Parkinsonin tauti tai amyotroofinen lateraaliskeroosi (ALS). Tutkijat havaitsivat, että aiempi kohtalainen-vakava aivovamma lisäsi riskiä sairastua dementiaan, mutta ei siis Parkinsonin tautiin eikä ALS-tautiin.

Myöskään tanskalaiset tutkijat eivät havainneet Parkinsonin taudin ja aiemman aivovamman välillä mitään yhteyttä (Kenborg ym. 2015). He tutkivat n. 1700 Parkinson-potilaan ja samansuuruisen kontrollipotilasryhmän aiemmat aivovammat eivätkä havainneet ryhmien välillä mitään eroa.

Nämä uudemmat tutkimukset viittaavat siis siihen suuntaan, että aiemmalla aivovammalla ei olisi merkittävää vaikutusta Parkinsonin taudin kehittymiselle.

11.10.2013

Heikki Teräväinen
professori h.c.

3. 10. 2017 Päivitys

Seppo Kaakkola

professori h.c.

 

Kirjallisuutta

Crouzon 0, Justin-Besancon L. Le parkinsonisme traumatique. Presse Med 1929;37:1325.

Irwin DJ, Trojanowski JQ Many Roads to Parkinson's Disease Neurodegeneration: Head Trauma — A Road More Traveled Than We Know? Movement Disorders, 2013; 28:1167-9

Jafari S, Etminan M, Aminzadeh F. Samii A. Head injury and Risk of Parkinson Disease: A Systematic geview and Meta-Analysis. Movement Disorders 2013;28:1222-9.

Kenborg L, Rugbjerg K, Lee PC, Ravnskjær L, Christensen J, Ritz B, Lassen CF. Head injury and risk for Parkinson disease: results from a Danish case-control study. Neurology 2015;17;84(11):1098-103.

Martland HS. Punch drunk. JAMA 1928;91:1103-1107.

Millspaugh JA. Dementia pugilistica. US Naval Med Bull 1937;35:297-303.

Raj R, Kaprio J, Korja M, Mikkonen ED, Jousilahti P, Siironen J. Risk of hospitalization with neurodegenerative disease after moderate-to-severe traumatic brain injury in the working-age population: A retrospective cohort study using the Finnish national health registries. PLoS Med. 2017;14(7):e1002316.